Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Eikö tässä maailmassa enää löydy tolkun ihmisiä, miehiä ja naisia.
On vain pärheltäjiä,koheltajia
Petoja ja lahtaajia.
Olen aina ollu tarkka esim. Uudistamaan. Äkkiä ja voimalla. Siitäkin saanut kuulla ennemmin moitteita kun lasketaan pilkulleen korkoja ja olettamia tulevaisuudesta. Kehuja harvemmin.
Onko niin että ryteikköjä vedetään vielä huonommaksi mo:n puolesta että saadaan vaikka poreallas tai uudet vanteet jostain kylkiäisestä ja sitten se jää entistä huonommaksi.
Ryteikköjä en yritä myydä minäkään. Kaikki eh:t jotka olen myynyt tai joissa ollut ”välittäjänä ”on olleet ennakkoraivattuja tai ei ole ollut tarvetta siihen. Viimeksi oli leimikonteossa 20 ha harvennusta (jota ei ole vielä tehty) , niin kysyin ostomieheltä josko pitäisi pari kuviota raivata ennakkoon,niin ei kuulemma ollut tarvetta.
Keskikokoisiin koneisiin kuuluu n. 7-13 tn koneet. Pienmetsäkoneitahan ne ei ole. Ylileveät telat ja siitä johtuvat leveät puuttomat alueet on ollut se ongelma ensiharvennuksilla.
Jos ne telat on nyt sitten ongelma niin sen voi ilmoittaa jo kaupanteossa. Yleensä yrittäjillä on monenlaisia teloja tarjota. Ei tietenkään muutaman hehtaarin takia mutta isommalle pompsille kuitenkin. Nuo leveät telat ovat tulleet ihan metsänomistajien pyynnöstä ja tarpeesta.
Puukille on todetteva ,että keskikokoisten hakkuukoneiden painot alkavat 18 tonnin tietämiltä ylöspäin. (Ergo, Cobra) , D 1270. jne) ,Sitä pienemmät ovat pieniä.( Beaver ,Fox ,D 1070 jne )
Kineticit yms. on muutaman tn koneita. Mittakaavaero on suuri keskikoon koneisiin verrattuna. Onhan ne pienet kevyitä mutta jotain käyttökohteita varmaan niillekin on, joillekin omatoimisille.
Tutkimusta aiheesta vuodelta 1999. Tekeekö Luke näitä tämän tasoisia kenttäkokeita enää ollenkaan? Ja tutkimuksen lähtökohtana on ollut asianmukaisesti suositusten mukaan hoidettu metsä, ei rääseikkö.
”Koko 20 vuoden seurantajakson vuotuinen tilavuuskasvu oli aikaisen ensiharvennuksen koealoilla (H2) keskimäärin 6,9 m3ha–1, kaksivaiheisesti harvennetuilla koealoilla (H1) 7,3 m3ha–1 ja viivästetyn ensiharvennuksen koealoilla (H0) 7,6 m3ha–1.”
Huomionarvoista on kuitenkin, että viivästetyn harvennuksen alalla viimeisen 5-vuotisjakson kasvu oli huonoin.
Toinen huomionarvoinen seikka on se, että harvennusajankohta vaikutti harvennuksen jälkeiseen kasvuun varsin vähän. Toki tutkimuksessa se aikainenkin ensiharvennus on tehty suositusten mukaan eikä alle lakirajan kuten nykyään tarkastusten perusteella tapana on.
On myös yleisesti tapana laiminlyödä taimikoiden hoitaminen. Hoidetuissa kohteissa tuskin mennään lähellekään lakirajaa eivätkä uratkaan ole ongelma. Ennen aikojaan harvennus tai riukuuntuneen ja latvuksensa menettäneen metsän harvennus sen sijaan voi tuoda näkyville ongelman ,jonka hoitamattomuus alunperin on aiheuttanut .
Olen verrannut yksityisten ja yhtiöiden välistä eroa hoitotoimien aktiivisuudessa. Yhtiön mailta ei ole tullut palautetta alitiheyksistä eikä ajourista yksinkertaisesti siitä syystä ,että puusto kohteella on enimmäkseen täystiheää ja harvennettavaa riittää valittavaksi asti. Tähän päästään , kun noudatetaan kasvatusohjeita. Suositustiheydet pätevät vain hoidettuihin metsiin. Ei rääseiköihin.
On selvää, että mikäli raivaukset ja taimikkoharvennus laistetaan, vähä-arvoisen puun osuus kasvaa, = vajaatuottoisuus. Kun vielä eh lisäksi viivästyy, laatu on mitä sattuu olemaan. Sitä ei enää hyvin ohjailla. Ensiharvennuksen lopulta joutuessaan tällaisista kuvioista ei tule kuin sanomista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.