Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Suorittava, toivon omalta osaltani, että asiat menevät –
En mä kettään syytä, Lahtis’t ja konekivvääriä mä kaippasin !
Jos on menetelty väärin harvennuksilla, asiat todetaan monen tahon toimesta, ymmärretään mitä pitää korjata ja miksi. Sitten yhdessä teollisuus,urakointi,omistajat sitoudutaan tulevaisuuden muuttuneisiin malleihin ja hinnotteluihin.
Kyseiset korjuujäljen laadun arvioinnit on tehty systemaattisella koealamittauksella maastossa. Niihin ei liity mitään varsinaista arviointia tai mittaajan subjektiivista mielipidettä. Ainahan niitä syitä ja selityksiä löytyy tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ehkä olisi rakentavampaa alkaa korjata tilannetta eikä jatkaa samaan malliin.
Mistä petkels tuon tiedon löysit ? Minusta tuossa jutussa ei ole mitenkään mainittu kuinka mittaukset on suoritettu. Olishan se tietysti hyvä asia että noinkin suuressa asiassa olisi mittaustavat kerrottu ja toisaalta vahvistettu se että mittaukset tehty oikein. Jos mittaus on tehty dronella niin tuloshan on hyvinkin kiistanalainen. Sitä vähän olen ihmetellyt että systemaattista virhettä korjuujäljessä ei ole ollut yhtiön ja yhteisöjen leimikoissa, mutta muilla kuitenkin on ollut suuria puutteita. Se on selvä että eroa ei olekkaan mhy:n ja yhtiöiden suorittamissa työmaissa, kun pääosin samat tekijät ja yhtenäiset koneet.
Hyvä olisi tosiaan selvittää asia perinpohjin koska niin isosta taloudellisesta ja muutenkin tärkeästä asiasta on kysymys jatkon kannalta. Koealat on maastossa tehtyjä systemaattisella otannalla tod. näköisesti. Noin selkeä lopputulos ei voi olla virhekään joten suunta ainakin on selvä mihin päin on korjuujälki mennyt; syykin kerrottu selvästi ja jossain määrin ”odotetun” mukainen. Ehkä yhtiöt tekee eh:t keskimäärin vanhempiin kohteisiin omissa metsissään koska niille sellupuu on arvokkainta.
Tuossa ei kerrota kuinka suuri osa on dronetarkastuksia ja mikä maastotyötä. Oletetaan nyt kuitenkin että raportti peustuu pääosin maastotyöhön. Korjuujäljen tarkastuksessa koealoilta mitataan myös taimia ja poistuneita puita. Tuosta aineistosta näkisi kyllä tarkemmassa analyysissä, onko huonon tuloksen syynä esimerkiksi ennakkoraivauksen tai taimikonhoidon laiminlyönti.
En kyllä koskaan tarkastanut eh:n korjuujäljen tarkastuksessa taimia enkä poistettuja puita. Kantojen perusteella se on minusta turhaa eikä kerro puusta mitään. Pääasiassa tarkastus on ollut jäävän puuston ja ajourien vaikutusta jäävän puuston tiheyteen sekä tietenkin minkälaista puuta on kuviolle jäänyt.
Vaikea uskoa mihinkään systemaattiseen virheeseen. Ppa:n mittaaminen relaskoopilla ja runkoluvun mittakepillä on yksinkertaisimpia metsässä tehtäviä töitä. Onnistuu varmaan kesätyöntekijöiltäkin. Suorittava kaipasi mukaan koneista ymmärtävää tahoa. Mitattavanahan oli kuitenkin korjuujäljen lopputulos, ei siihen johtaneet syyt. Sen selvittäminen on toisen tutkimuksen asia. Vai pitäisikö metsälakiin ja hoidon ohjeisiin kehittää eri konetyypeille omat vaikeusastekertoimet kuten uimahyppyihin?
Ok. Kiitos petkele linkistä. Niinhän tuossa todetaan että mittaus on tehty yleisellä mittaustavalla. Tuosta drone mittauksesta en ymmärrä kyllä mitään joten sen luotettavuudesta en osaa sanoa. Mutta edelleen ihmettelen että yhtiöiden ja yhteisöjen metsissä harvennusjälkeen ollaan tyytyväisiä. Minusta ei kai pitäisi olla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.