Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Harvemmin vielä pelkkiä lehtipuuleimikoita on tehty. Nythän viime kesänä vasta ensimmäinen haapaleimikko tehtiin. Sieltä kyllä tuli 450m3 noin ja vieläkin e-puufirma ajaa latvuksia kaukolämmölle. Sekapuuna koivua on kuusikoissa ja männiköissä ollut mutta ne ovatkin pääosin olleet muiden kasvuun laittamia. Omissa kasvatuksissa kyllä alkaa lehtipuuta tulla markkinoille kovaa kyytiä. Olihan tuossa yksi harvennus korona-ajan alkuun jossa pääosin tuli koivua, muistaakseni jotain 140m3:n paikkeilla. Se oli omakasvatuksen tulosta myös. Ja hirvien.
Metsälaki 8 a § 1 mom
8 a § Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit
Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetussa metsän uudistamisessa taimikon saa perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun jne. alkuperältään ja kasvupaikalle sopivilla taimilla tai siemenillä. Taimikon saa perustaa hieskoivun taimilla tai siemenillä vain turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla. Muilla kasvupaikoilla hieskoivua voidaan käyttää sen kasvupaikasta ja alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen täydentävänä puulajina.
VNA metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä:
12 § Hieskoivun käyttö täydentävänä puulajina
Muilla kuin metsälain 8 a §:n 1 momentissa mainituilla kasvupaikoilla hieskoivun osuus taimikon täydentävänä puulajina voi olla pohjoisen Suomen alueella enintään 50 prosenttia ja muualla Suomessa enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä taimista.
Kiitos Jean S, näin muistelinkin lain olevan kirjoitettu, että täydentäväksi puulajiksi ja turvemaille hies kelpaa, mutta en muistanut tuota jatkoa ”kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla”.
Kauppalehden mukaan Koneyrittäjät eivät purematta niele Metsäkeskuksen inventaaria ensiharvennuksista. (Juttu maksumuurin takana).
Tuskin nielevät koneenkuljettajatkaan. Onko tullut mieleen esim. joku systemaattinen virhe arviointiperusteissa tai osaamattomuus myös niiden kohdalla , jotka tekevät arviointeja. Kuinka yleistä lienee opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden käyttäminen arvioijina? Ei olisi pahitteeksi ,että arviointeja olisi tekemässä henkilöitä ,joilla on käytännön kokemusta koneista ja niiden vaatimista olosuhteista.
Tuolla Metsäasiantuntijat FB-ryhmässä joku arveli että inventaariota olisi tehty dronesta käsin ja jonkin verran pieniä puita jäänyt huomaamatta. En tiedä millaista aineistoa on tuotettu mutta ainakin laserkeilaus (lidar) näkee jokaisen puun.
En tiedä millaista aineistoa on tuotettu mutta ainakin laserkeilaus (lidar) näkee jokaisen puun.
Ainakin eh:lla näkyy kaikki puut. Latvuspeittävyyden ja runkopuun määrän hahmottamisessa se ei aina toimi riittävän hyvin . Jos on esim. laajoja pajupuskia, ne tulkitaan puuryhmiksi.
Olisi ehkä viisasta auditoida isommalla asiantuntijaporukalla ainakin osa näistä huomautukseen päätyneistä kohteista ja selvittää myös palstojen historia. Näin siksi ,että osataan korjata oikeat asiat. Kone ja sen kuljettaja ovat yksinään valitettavan helppo maali. Juurisyyt vahinkoihin voivat olla vaikeampi rasti ja niiden selvittely vaatiii laajempaa asiantuntemusta ja pohdintaa.
Ei pohjapinta-alan ja runkoluvun mittaaminen kovin vaikeaa ole. Kysehän tuloksissa on siitä, että nämä lakirajat eivät täyty lähes 60% tutkituista kohteista. Yleensä ollaan jo aika pahasti pielessä, kun lakia rikotaan, olkoon syyt mitkä tahansa.
Tässäkin mentänee normaali kaavalla: ensin kiistetään, sitten kyseenalaistetaan tulokset ja lopulta yritetään vierittää syy muualle (huono lähtötilanne, väärät ohjeet, ”pakko” jne.)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.