Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Aloin teettää laatuharvennuksia sen jälkeen kun alaharvennus oli tehty liian kirjaimellisesti ja karmean huonolaatuinen puusto jäi pystyyn. Alaharvennuksen uskallan ottaa nykyään vain hyvin tasalaatuisessa metsässä.
Susipuita ei ole kielletty poistamasta alaharvennuksenkaan yhteydessä ,ellei toimenpiteestä seuraa aukkoisuutta. Oma mottoni oli että laatu edellä aina.
Harvennusennakoilla tulee tehtyä esim. 03 ojitettu suo valtapuuna mänty seuraavaa :
Ohjeena ennakkoraivaus ( kone- hakkuuta haittaava alle ainespuu pois. ) Soilla välillä kun on hyviä kuusiryhmiä tai hieksiä alle ainespuun niin aika varovasti niitän niitä maahan. Isompien tukin tai kahden tyveltä pari metriä puhtaaksi ja jos on vikapuu minkä epäilee kuskin ottavan niin jätän lähemmäskin. Konemiehet ovat varmaan tälläistä nähneet, mitä ootta mieltä ? Vai oletteko sitä mieltä että kulmasta kulmaan totaaliraivaus ? Kyllähän se 5 metrinen taimiaines haittaa näkyvyyttä vaikka ryhmien läpi painan (taimikonhoidon), että ryhmät eivät jää.puskiksi. Olen ajatellut,että jääpähän enemmän puuta kasvamaan varsinkin soilla pitäisi olla hyvä asia. Nytkin on ollut niin ruskeaa kuusta rk 6 että kyllä sieltä jotkut tukeiksi ennättää. Toki näistä edellä mainituista toimista ei enempää maksella. Metänomistajat ei monesti esitä mitään toiveita näistä.
Se on ihan mitä sieltä haetaan, toimin niin. Jos taimikko on vanhaa käkkärää, nurin kaikki varjostamasta valoa ja näkemistä. Jos taas virkeää, kattavasti ja hyödynnettävissä, ilman muuta kehitykseen mukaan.
Olen tuollaisesta alikasvoskuusikon terhakasta alusta kasvattanut jo yhden ensiharvennusta lähestyvän kuusikon. Silloin kun päätehakkuu turvealalla tehtiin motomies päätteli pois lähtiessään että kannattaisi varmaan raivata ennen uudistusta vielä. Tiesin jo silloin etten niin tulisi tekemään. Päätös oli silloin jo niin vahva. Raivasin todellakin Hämiksenkin ajatuksella vain näkemäraivauksen joka takasi ettei moto kurvannut heti pois palstalta. Komea ylispuumetsä tietysti saattoi myös pitää kiinni työohjelmassa. Nyt juuri naapurikuvion harvennuksella motokuskin kanssa ihailtiin komeaa nuorta kuusikkoa. Hurjat vuosikasvut pisti myös silmään. Kunhan lumi nyt suojan myötä on vähentynyt lähden hiukan kulkemaan sitä tarkemmin samalla kun hakkuun saantoa hiukan voisi kurkata. Tämä Pohjois-Satakunnan palstallani.
Hämis. Ilman muuta kannattaa säästää kehityskelpoista kuusialikasvosta silloin kun kasvupaikka näyttää riittävän hyvältä eli ne ovat kasvussa. Metsänomistaja ei ymmärrä kiittää juuri sillä hetkellä mutta ehkä myöhemmin. Monimuotoisuus kohenee myös, etenkin jos jättää riistatiheiköihin ja säästöpuuryhmiin muitakin puulajeja. Pelkkää mäntyä kasvava suo on aika ankea.
Tuossa oli 10ha työmaa missä on hienoa männikköä tulossa, nyt noin 2 tukin valtapuusto. Osittain väljennys ja osittain enska. Hyvänkokoista ja hyvälaatuista hies koivua saa myös poistaa paljon. Eli jos paikoin ei ole oikein väljennettävää niin niihin jätän rohkeasti hyväkuntoista alispuuta tulemaan kun uudistaminen/uudistumimen ei ole ihan paras noilla soilla. Niin se on aikanaan hakkuilla tehtykin varmaan tuollakin työmaalla ennenkin. Siinä on naapuritila missä ei näy kuin saman kehitysluokan mäntyä 03/04 eikä yhtään alla mitään kuin varvikko. Jos olisi sellainen pohja mikä työntää 2 kerrosta puuta niin miksei. Haihdutusefekti vielä paranee kun kuutiot kasvaa.
Eikä mennä vajaalle niin helposi sitten rungoissa ja tuotoissa, se kai viestissäni oli se pointti. Ja on luontoväelle helpompi näytellä metsäsektoria.
Hiestä vasta sitten jos ei mitään muuta. Ei ole kauan, kun Mk ei pitänyt puulajia taimikon vakiintumistarkastuksissaan rikkaruohonkaan veroisena, ja hylkäsi armotta uudistamistuloksen!
Näin nurinkurista ja poukkoilevaa on ollut virallinen metsäpolitiikka, -kele.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.