Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Metsänkasvattaja veti kyllä nyt ihan perättömän väitteen. Kyllä yhtiöissä ollaan ihan yhtä tarkkoja jäljestä kuin muuallakin. Nostokoukulle sen verran että jos asiat eivät mene juuri niin kuin haluat niin ei se tarkoita sitä että ”ranteet auki”. Täällä ollaan ihmeellisesti kokoajan vaadittu pienempiä koneita mutta kuitenkin ei ole kukaan tainnut mainita että miten niiden huonompi kustannustehokkuus korvataan. Vaaditaan että joku muu huolehtii kustannusvaikutuksista kunhan minä en sitä joudu maksamaan. Jos nykyinen konekanta kelpaa yhtiöille ja yhteisöille heidän metsiin mutta ei yksityisille niin kuinka tämä kustannusvaikutus hoidetaan jos niitä pienempiä koneita hankitaan ja töitä etsitään.
On jo ollut juttua, että muutama euro/motti on lisäkustannus korjuussa pienemmällä koneketjulla. Sen saa yleensä takasin parempana työnjälkenä ja tulona 2. harvennuksessa.
On niitä yrittäjiäkin joilla on pienempi kone ensiharvennusmetsiä varten. Taitaa olla vain joku joka ei sitä usko , että jossain toisaalla voi pärjätä metsään sopivammallakin kalustolla.
Tai sitten pitää siirtyä jk:een ja yläharvennuksien tekemiseen. Silloin mahdollisimman isosta koneesta on vain hyötyä muulle paitsi ei maaperälle.
Niin. Sehän ei ole uskon asia. Todelliset talousluvut kertovat paljon. On yrittäjiä jotka laskevat vain osan kustannuksista mm omaa palkaa ei lasketa täytenä. Jos koneessa on vierastyövoima töissä niin hyvinkin nopeasti realismi löytyy.
Oliko kaikki Metsäkeskuksen kontrolloimat kohteet hoitamattomia risukoita ennen hakkuuta ? Miksi Mh:n huippuhyvät eh kohteet menevät hakkuussa lakirajan harveikoiksi, ppa 11-14 hakkuun jälkeen? Miksi Metsäkeskuksen välittämä sosiaaliturva ei metsänomistajille kelpaa? Perusteluja ja parannuksia luetellaan, mutta aina lopputulema tiivistyy korjuun kannattavuuteen. En ole ranteeltani auki vetämässä, mutta varaan mahdollisuuden ihmetellä asioita. Jos omistaisin hyvän eh kohteen ja se hakattaisiin vajaatuottoiseksi kannattavuus perusteena, silloin saattaisi kyllä jonkun toisen ”ranteet aueta”.
Joopa joo, jos nämä nostokoukut eivät ymmärrä laitattaa kauppakirjaan ennen allekirjoitusta toivomustaan, se jää tuuleen huuteluksi.
”…Taitaa olla vain joku joka ei sitä usko , että jossain toisaalla voi pärjätä metsään sopivammallakin kalustolla…” Ei todellakaan ole uskon asia kun on pitkä kokemus niistäkin. Jos sellaisilla olisi 11kk:n täystyöllisyys nimenomaan pienirunkoisissa metsissä, pärjäähän se.
Eh-metsän lakiraja on kyllä alle 11-14 . Esim. 13 on vielä yleensä ihan sopiva min. tiheys männikössä. Lakiraja on muistaakseni vielä pari napsua alle min. PPA:n joka voi ainakin pohjoisessa ja kuivilla kasvupaikoilla olla 8-10.
Ei kai kukaan ole väittänyt että tarkastetut leimikot ovat olleet onnettomia. Se että nykykoneilla tulee liian leveät ajourat niin sehän on kiistaton asia jos kerta tarkastus sen toteaa. Nyt vain pitää löytää lääkkeet sille että urakoitsijat pystyvät kannattavaksi toimimaan pienemmällä kalustolla. Minusta muuta lääkettä ei ole kuin korjuukulujen nostaminen ja varmistaa että vastaaville koneille löytyy työmaita. Kuka sen maksaa jos yhtiöt ja yhteisöt katsovat että heidän metsiään voidaan hoitaa nykyisellä kalustolla eikä he ole valmiita nostamaan korjuun hintaa.
suorittava porras: ”Nyt kannattaisi ottaa vähän ruotsalaisista mallia. Saavat metsänsä kasvamaan paremmin , vaikka eivät saa kasvatukseen mitään tukia. Suomessa maksettavasta tuesta on muodostunut risukontuotantopalkkio ja se näkyy tuloksissa.”
Olisipa asia noin yksinkertainen, mutta valitettavasti se ei sitä ole. Ruotsin olosuhteet poikkeavat aika paljon Suomen vastaavista. Ensinnäkin metsien omistajarakenne on erilainen kuin meillä. Siellä on metsien omistaminen enemmän ammattimaista. Toiseksi, Suomi on idempänä, ja sen takia, -anteeksi nyt vain, venäläisempi kuin Ruotsi. Sotien jälkeen aina 80-luvulle asti oli pelkona, että metsät sosialisoidaan valtiolle. Sen jälkeen alkoivatkin sitten metsien kanssa huseerata ympäristöliikkeet, vihreät, ja nyt vielä EU:kin. Eipä tarvitse kenenkään ihmetellä, miksei metsien aktiivinen hoito tahdo oikein kaikkia kiinnostaa.
Käy tähän saumaan hyvin: Tuolla Lukijoiden kuvat-osiossa Jeezzi pomppasi neuvomaan Timpan eh -kuvaa kuusikossa. Hänhän tuomitsi surutta poistamaan kaikki vikanaiset rungot ensiharvennuksella. Pakeni kuitenkin paikalta perusteluja vaadittaessa!
Siis kun tällaisia viisastelijoita on kuskia neuvomassa ehkäpä muuallakin, mitä odotamme lopputulokselta?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.