Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Rahallinen tulos on ketjun yläpäässä, eli metsäteollisuus tekee tilin. Sitä vastoin monella korjuuyrittäjällä lähempänä talkoo hommaa taitaa homman rahallinen tuotos olla. Metsänomistajille taasen kysymys on mukamas satsauksesta metsän tulevaisuuteen, joten ensiharvennustili on usein laihan kapoinen. Eipä taida pikkukoneiden ketjuja metsään suuremmin lisää tulla, syyt ovat jatkossakin samat kuin nykyisin. Sosialismissa jakoivat voiton tasaisemmin, ainoa vika oli, ettei siinäkään oikein mitään jäänyt ,99% taisi jäädä melko tyhjin käsin.
Energiapuuta paljon korjaavilla korjuuyrityksillä on monesti juuri tätä paljon kaivattua pienempää konekantaa jotenka sekin puoltaa ensiharvennuksen myyntiä energiaksi.
Nykyisellä korjuukalustolla eh on ihan kelpotuottoista hommaa. Siinä tienaa ihan saman kuin muissakin harvennuksessa kunhan leimikon olosuhteet työn teolle on kunnossa. Mutta jos lähdetään valitsemaan pienempituottoisia koneita niin onhan maksaja löydyttävä. Voidaan ne tuoda vaikka kolmen motin kuormassa kunhan kuutiohinta on vain kohdallaan ja työmaita on riittävästi että investointi kannattaa.
Metsäyhtiöt ja muutkin isot toimijat joilla on suuria leimikoita myös eh:a eivät ole pienempiä koneita kaivanneet. He ovat nykyisiin tyytyväisiä kun ovat sopimuksetkin tehneet niille.
tottakai metsäyhtiöt ovat tyytyväisiä,kun ei tarvitse korjuujäljestä vastata juuri mitään eikä siitä millaisia kohteita korjuuyrittäjät joutuvat isoilla koneilla tekemään. käytännössä moitteet tai kehut saa tekijä.
Ajourat ovat levinneet viimeisen viiden vuoden aikana pehmeiden maiden erikoiskorjuuseen tarkoitetun telavarustuksen takia. Ainakin puoli metriä lisäleveyttä uralle ja vähän enemmän risteyksiin johtuu juuri siitä.
Leveät telat mahdollistavat korjuun myös tarvittaessa pienillä talvikuvioilla kesäkorjuupalstan kupeessa. Ei jää eri kerralle hankalia suikalepalstoja ,joihin ennen jouduttiin rakentelemaan ajouria turhan tiheään ,kun esim. 10 merin siivu ojan varteen jäi talvihakkuuseen. Sinä oli sitten urat vierivieressä.
Täällä väitetään ,että pieni kone on hyvä energiasavotalla. Ei ole! Jotkut ovat vain niitä hankkineet , ja ajavat ne loppuun. Harva ostaa enää uutta. 11 metrin ulottuma ja riski nosturi vakaalla alustalla ovat kova sana keräilykaadossa(giljotiini) ja mahdollisessa joukkokäsittelyssä. Esim 1070 on vielä ihan mopo niihin hommiin. Tietysti jotkut kehuvat pienempiä ,kun ei ole paremmista kokemuksia.
Sitten vielä se lähikuljetus.. . Tarvitaan iso kuormatila ,että puuta saadaan kiloina riittävää tahtia varastolle. On laskettu ,että puolet energiapuukuormasta on ilmaa ,mutta vain kuljetetuista kiloista maksetaan. Pieni ja usein myös hidas ajokone on siinä tilanteessa taloudellinen surmanloukku ,enkä kannusta ketään tällä kokemuksella siihen päätään pistämään.
Eli mitään ei ole tehtävissä. Ns. talous edellä mennään. Paitsi metsänomistajan talous, kun kasvatettava puusto pilataan koko kiertoajaksi. Jos jotain harvennettavaa toiseen harvennukseen jää, niin kertymä on kuitenkin niin pieni, että taas on koneita isonnettava, että koko palstan puut saadaan tuotua kerralla laaniin. Muu ei kannata, ja kannattavuus on ykkös prinsiippi, hinnalla millä hyvänsä.
On tehtävissä. Tosin pilalle meneviä hoitamatta jääneitä kohteita ei paremmaksi saa tekemälläkään. Kun taimikoista aletaan pitää parempaa huolta ,kun tähän asti on tapana ,näyttää tulevaisuuskin paremmalta.
Halkuuajankohdan suhteen pelivara kasvaa kun taimikonhoito tehdään ajallaan . Tuloksena on enemmän järeämpää puuta poistettavaksi ,joten kaikki osapuolet hyötyvät. Hakkuun jälkeen jäljelle jää myös riittävästi kasvatuskelpoista puuta jatkamaan kasvuaan.
Hoidettu kuusikon enska tuottaa harvennuksessa parhaimmillaan yli sata m3 puuta hehtaarita ja mänty himpun alle. Huonokuntoiselta palstalta saanto jää komannekseen. On siis pikkuisen petraamisen varaa sillä puolella.
Nyt kannattaisi ottaa vähän ruotsalaisista mallia. Saavat metsänsä kasvamaan paremmin , vaikka eivät saa kasvatukseen mitään tukia. Suomessa maksettavasta tuesta on muodostunut risukontuotantopalkkio ja se näkyy tuloksissa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.