Osan voi selittää em. syistä. Ne ei kuitenkaan selitä sitä, että 60 % on lakirajan alle harvennettu.   Miksi yleensä on menty korjaamaan, jos metsä ei ole eh- kelpoista.  lakirajat on tosi matalalla. Runkoluku tai PPA on ne käytettävät mittayksiköt.

Puukille totean ,että samaa ihmettelin minäkin monesti ,kun palstalle saavuin. Ratkaisevat päätökset hakkuusta tehdään mielestäni ennen kauppoja. Kun leimikko ilmestyy työohjelmaan , se luonnollisesti hakataan . Valitettavan monta kertaa kohteen saanto oli merkitty reilusti toteutunutta isommaksi ,että saatiin yrittäjä tekemään hommat.  Tästä vähemmän puhutaan ,mutta kyseessä on karu fakta. Pahimmissa tapauksissa myyjä on hermostunut ,kun kauppa ei tullutkaan täyteen. Hankala paikka töiden toteuttajille ,kun lähtötiedot ovat jopa tarkoituksella mitä sattuu.

Yrittäjän ja asiakkaan välillä on sopimus ,jossa rajataan surkeimmat kohteet toiminnan ulkopuolelle. Ei voi välttyä ajatkselta ,että olosuhteet korjattiin joissakin tapauksissa kynällä todellista paremmiksi ,jotta saatiin kiilattua se paska leimikko paremman kylkiäiseksi.

….tämäkin tullut joskus mieleen valtakirjakauppojen kohdalla. Oli kyseessä vähän kuin lapsen peppu . Ei koskaan voinut olla ihan varma siitä, mitä sieltä tulee…

Hyvien selittelyjen jälkeen jää tähteelle kuitenkin se, että uutisen mukaan suurin syy ala-arvoiseen harvennusjälkeen on ollut liian leveät ajourat ja niiden risteyspaikat.  Tuskinpa tarkastajat on niin noviiseja, että  ei olisi selvinnyt tarkastuskohteista, jos syynä olisi ollut e-puukohteiden huono puusto.

Kai tuo suuntaus olisi aivan tervetullut. Näin Sampon valmistustehtaan lähistöllä jopa hyvinkin toivotttavaa. Kun niitä saadaan urakoijille on harvennusten taso varmasti paranemaan päin. On nimittäin kokemusta männikön harvennuksesta (ensiharvennus) jossa metsä jäi hyväksi taajuudeltaan. melkein kuin olisin itse manutyönä tehnyt. Nyt viime vuonna se kakkosharvennettiin ja saanto oli hyvä ja tukkivoittoinen. Kakkosenkin jälkeen komein männikkö minun palstoistani.