Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,929 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta, sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • A.Jalkanen

    Julkinen raha on kaksiteräinen miekka: mitä enemmän sitä metsiin laitetaan, sitä enemmän julkinen valta myös määrää mitä metsissä tehdään. Parannus kannattavuuteen tulisi turvallisemmin raaka-aineen ostajan ja tuotteiden kuluttajan kautta.

    Jalmari Kolu

    Mielestäni ollaan aika kestämättömässä tilanteessa. Mo:n ei kannattaisi hoidattaa taimikoita tai myydä ensiharvennusta. Eikä yrittäjän kannattaisi hakata.

    Itse arvostan Kemera-tukea mitä taimikoille olen saanut. Ei mitään mahdollisuutta hoitaa itse kaikkea. Taasen kuitupuulla mielestäni pitäisi olla selkeä liiketaloudellinen kannattavuusrakenne. Nyt ainoa joka sillä jotain hankkii on ostava yhtiö.

    A.Jalkanen

    Kyllä. Nyt on käynyt niin hullusti että tukista maksetaan paremmin kuin kuidusta per kuutiometri vaikka kuidun jalostusarvo taitaa olla käyttäjälle suurempi kuin tukin.

    Puuki

    Voi olla ainakin yleensä tukin käyttöarvo/motti parempi kuin kuitupuun.  Puutavaraliikkeessä oli alennuksessa höylättyä mäntysoiroa;  yli 4000 €/kiintokuutio.  Lisäksi on hake ja puru joita  käytetään jatkojalostuksessa myös.

    Ensiharvennuspuu on muutenkin kuitupuuna jonkin verran vähäarvosempaa kuin tukkipuista (ja niiden latvoista) saatava selluainespuu.

    Sellutonniin tarvitaan monta kuutiota kuitupuuta mutta paljon muutakin toki saadaan myös kuitupuista tehtyä kuin sellua.

    metsänkasvattaja

    nyt  kuitenkin ihan kovaa tulosta  tekeville  yrityksillekin jaetaan miljoonatukia mm. metsäyhtiöillekin .eiköhän  tuissa  olisi  varaa  jakaa  tasapuolisesti myös  esim koneyrittäjillekin.

    Ola_Pallonivel

    Lähtökohtaisesti kannattamatonta työtä ei pidä tukea. Poikkeuksen voisi muodostaa energiakriisi esim. yhden vuoden aikana. Tuki vääristää kilpailua ja estää alaa/tekniikkaa kehittymästä.

    Hämis

    Istutuskoivikon enskalla kävin katsomassa Finbull Combia. Naapurin isäntä kävi jutulla. Puhui ajoista aikaan kun oli yrittäjilläkin hieman järjestyneisyyttä ,kun hän aloitti ajokoneurakoinnin( 75v nyt) . Itse tehnyt osan koneistaan, ei ole velkoja ollut.

     

    mehänpoika

    Korjuuta tekevän yhtiön motokuski tekee ensiharvennusta jätettävän puuston runkolukuohjetta soveltaen. Relaskoopilla tehdyssä hakkuun tarkastuksessa voi tulla ketjun otsikon mukaisia tuloksia, jos kohde on harvennettu korjuun saannon kannalta muutamia vuosia liian aikaisin. Tehty latvuston hoidon kannalta kuitenkin sopivaan ajankohtaan.

    Ehkä siksi ensiharvennusten korjuun tarkastuksia pitäisi välttää, koska hakkuun jälkeen ei enää esim. pysty näkemään sitä, oliko hakkuu tehty liian aikaisin vai liian myöhään. Myös taimikkovaiheessa esim. hirvien jälttämät tai tyvimukaiset sekä haaroittuneet rungot on korjattu pois, joten liian voimakkaan harvennuksen syyt eivät ole enää hakkuun jälkeen nähtävissä.

    Taimikosta muodostunut metsä on voinut metsätuhon johdosta olla myös aukkoinen ja ryhmittäinen. Systemaattinen otanta tällaisissa kohteessa voi olla vääristynyt. Jatkuvan kasvatuksen kohteissa ensiharvennus on voinut kohdistua liikaa paksuoksaisimpiin ja suurempiin runkoihin. Siksi hakkuiden tarkastukset nykyisten metsänhoito-ohjeiden mukaisesti hakatuissa kohteissa ovat monesti turhia. Pelkästään tarkastusohjeet voisivat olla nyt kritiikin kohteina.

    Ola_Pallonivel

    Metsäala laahaa raportoinnin osalta jäljessä, esim. rakennusten huoltoon ja korjaukseen liittyen. Mikään ei estä ostomiestä käymästä paikalla ennen harvennusta ja tekemästä kuvallista raporttia kohteesta, jos siellä on ongelmia havaittavissa.

    suorittava porras

    Kun raadollisesti ajatellaan asioita, puusto on ihan sopivassa tiheydessä ,kun asiaa tarkastellaan muutaman vuoden kuluttua puiden lihottua hetken hakkuusta.

    Sekin on syytä pitää mielessä ,että suositustiheydet voivat toteutua vain hoidetuissa kohteissa ,ei riukuuntuneissa. Tästä on maininta Tapion ohjeissakin.

    Mehänpoika on ansioituneesti huomannut senkin tosiasian ,että relaskooppi ei anna oikeita lukemia riukuuntuneilla ensiharvennuksilla. Runkoluku määritellään luotettavasti vain mitan(=keppi/ moton puomi) avulla noissa olosuhteissa.

    Kun metsän hoitotyöt ovat myöhässä ja osittain em syystä hakkuu aikaisessa liiallisen latvusten supistumisen vuoksi , on suositustiheyden saavuttaminen onnenkauppaa.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 1,930)