Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Parin alkavan kirjanpainajatuhon ja ennenaikaisen päätehakkuun jälkeen olen myös itse päätynyt siihen, että pääosa kuusikoista harvennetaan vain kerran.
Suorittava tuolla veteli minun hakkuideni suhteen mutkia ssuoriksi oikein kunnolla. Kyllä minusta e-puuharvennuksena tehty ensiharvennus ja toinen harvennus perään nyt hiljan pitäisi olla oikea määrä hakkuita päätehakkuuta silmällä pitäen. En ole koskaan itse joutunut mitään ”onkivapaviidakkoa” tekemään itse vaan hänen tarkoittamansa ala oli juuri viimeinen hakkuu jossa tietysti nyt se koko kuvio tehtiin, kakkosharvennuksena siis. Ei siellä koivikossa tarvinnut mitään edes raivailla vaan siinä moto teki kymmeniä motteja koivukuitua sen harventaessaan. Nyt sen metsän pääalat ovat kaikki aika hyvässä päätehakkuun vartoilun asennossa. On sikäli vielä hienoa että nämä harvaksi hakatut lykkäävät nyt komeaa kuusitaimikkoa alleen senkun kerkiää eli nopeuttaa koivikon hakkuun osiltaan nk. ylispuuhakkuuksi. Metsän prosentuaalinen kasvu huimaa mitä olen Metsäverkosta seuraillut. Siellä on voimaa kyllä koska edellinen omistaja loppuvuosinaan lannoitti sen vielä. Ihan muutama vuosi ennen päätehakkuutaan. Eli lannoitus jäi ikäänkuin varastoon.
En pidä kuitukokoisen tai lähes kuitukokoisen männyn ja kuusen maahan kaatamista ja korjuusta luopumista järkevänä. Nyt on nähty tähtikirjaajan ja pikkukirjanpainajan tuhoja nuorissakin kuusikoissa. Ja männiköissä kannattaa välttää ytimennävertäjän runsastumista, se vähentää kyllä kasvua useaksi vuodeksi.
Maahankaato pitäisi lisäksi tehdä pakkasten aikaan, jotta juurikääpä ei leviä – tämä puolestaan tarkoittaa että rungot säilyvät tuoreena ja kuoriaisille otollisina lisääntymisalustoina seuraavan kevään ja kesän. Kuoriaisten osalta paras aika maahankaadolle olisi syksy jolloin rangat ehtivät vielä kuivahtaa ja eivät siten kelpaa seuraavana keväänä kuoriaisille tai kelpaavat huonommin. Tämä ajankohta vaatii vaan ehdottomasti kantokäsittelyn joka ainakin ostopalveluna jää tekemättä.
Mieluummin otan pienen hakkuutulon, kantokäsittelyn ja tuoreet rungot tehtaalle kuin satojen eurojen menon sekä kaarnakuoriais- ja juurikääpäriskin kasvun. Lisäksi se runkoluku maahankadon jälkeen… väitän että todella vaikeaa olisi ihan oikeasti saada se laskemaan 800kpl/ha tasoon. On se vaan niin harva, että vaikka tiheyden mittaus on periaatteessa helppoa niin tiuhaksi ne vaan jäisivät. Itseltäni jäisivät varmasti. Murrokko voi myös parhaimmillaan olla melkoinen kun 1200kpl/ha (yleensä enemmän) pientä kuiturunkoa kaadetaan maahan.
Täytyypä kokeilla tätä ainespuun maahankaatoa hoidetulla ensiharvennusvaiheen kuviolla ihan itse muutamalla aarilla niin sittempä tietää mitä se on…
Niitä pieniä motoja ja ajokoneita ei vaan nyt ole. En ole asiantuntija sen osalta mikä olisi tolkullinen korjuukustannus lyhyellä ajomatkalla kun korjataan esim. 1200kpl keskijäreydeltään 40-50 litraisia puita (maksimipituus ehkäpä kuitenkin vain 4m tai 4,5m). Paljonko korjuu maksaa esim. Malvan tai Sampon ketjuilla (tai pitäisi maksaa) enemmän (€/motti) verrattuna tavanomaiseen keskiraskaaseen ketjuun?
Petelle hyvää pohdintaa. Kyllä se varmaan 5 euron pintaan pitäisi olla kuutiohinta suurempi. Tämä vain arvailuna. Sen verran hitaampaa se työ on. Varsinkin ajokone on se ongelma. Sen tuotto on onneton. Toinen tekijä noille pienille koneille on että leimikkoja ja myös maksajia ei ole riittävästi että työllisyys olisi riittävää. Olen joskus pohtinut metsänomistajien kanssa että näille pienille koneille voisi löytyä työmaita riittävästi maksaville metsänomistajille siten, että ne urakoisivat kaikille yhtiöille toimialueellaan. Olisivat irtoitettuna normaalista alueurakoinnista.
Vuonna 2020 maksoin Sampo Rosenlew+ tr-pohjainen ajokone 68 litraisten hankintapuiden teosta muistaakseni luokkaa 15 eur/m3 +Alv. No ei ollut vaihtoehtoja ja määrä taisi olla 300m3 luokkaa. Jälki mainiota, mutta kovin hidasta. Eli huolellinen koneenomistaja/kuski ei tee tuolla tiliä. Sama kaveri hakkasi ja ajoi. Metsuritaustaa 15 vuotta ja niitä joille työ ja harrastus on samassa. Tuollainen urakoitsija pitäisi olla joka kylässä. Mutta kun ei ole. Eikä varmasti tulekaan.
Olen itsekin kaatanut maahan pikkukuvioita ja rajalinjojen varsia yms. Menettelee kun käy vasta viiden vuoden päästä katsomassa miten metsä on muuttunut.
Mutta jos kuidun hinta tästä vielä laskee suhteessa elinkustannuksiin, niin luulen että kaatuu maahan paljon enemmän ja isompia aloja. Tai jatkan viime talvena kokeiltua kauppamallia jossa ostaja tekee itse polttorangat ja maksaa pinomotteina. Ja sitä ennen repii ne tien varteen.
N. 3 € oli kalliimpaa e-puun teko kuin olisi ollut kuitupuunkorjuu isommalla koneella pari v. sitten. Kemera on hyvä kaveri ja sen avulla kannattaa pienemmän puun korjuukin.
Polttopuun arvo on noussut joten parhaat puun osat kannattaa ottaa talteen tavalla tai toisella.
”Mutta jos kuidun hinta tästä vielä laskee suhteessa elinkustannuksiin”… Lehtitiedon mukaan kuusikuidun hinta on noussut tänä vuonna 20%, mäk 24% ja kok 28 %…
”Mutta jos kuidun hinta tästä vielä laskee suhteessa elinkustannuksiin”… Lehtitiedon mukaan kuusikuidun hinta on noussut tänä vuonna 20%, mäk 24% ja kok 28 %…
Kyllä. Mutta se mitä koitan sanoa on että elinkustaannuksiin verrattuna puun hinta on laskenut. Muutos vuodesta <strong class=”startY”>2002 vuoteen <strong class=”endY”>2021: <strong class=”percent”>+29,02 %.
pienemmillä koneilla tekeville voisi maksaa jonkunlaista tukea ja perustuisi työn lopputulokseen .nyt kun asumistukia ovat ehkä leikkaamasssa kuten pitääkin (lähes 2 miljardia vuodessa )niin sieltä käytettäisiin ,olisi kaikkien etu .paljon voisi tehdä ,jos halua vaan löytyy .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.