Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Kyllä Jesse tietää! Unohtui vain mainita se hänenkin kohdalleen osunut metsäkeskuksen tarkasteluun joutunut e-puukohde , jonka puston tiheys hakkuun jälkeen riitti nipin napin päätehakkuutiheyteen. Onnellisena totesi ,että päätehakkuu onkin seuraava vaihe sillä kuviolla.
Sekin on unohtunut , kun korjuuporukka keräsi kamppeensa ja lähti kesken ”erinomaisen” onkivapaviidakon hakkuuta. Toisessa yhteydessä Jees joutui savotoimaan usean hehtaarin viidakon omin käsin ja odottelemaan muutaman vuoden ,että sai palstan kelpaamaan hakkuuseen. Lieneekö kaikkea hakattu vieläkään .
Aika kultaa muistot Jessenkin kohdalla . Paras tuotto metsien kasvussa on kuitenkin menetetty.
Samaa mieltä siitä, että mikäli toinenkin harvennus tehdään (ja yleensä se tehdään) niin ensiharvennuksessa ei kannata yrittää tehdä mahdollisimman ahdasta uraa ja pikkukoneella.
Jos taas pyrkii oikein hyvään tulokseen paremmilla mt ja omt pohjilla viljelykuusikoissa niin ne kannattaa kuituharventaa 20-25 vuotta istutuksesta tiheyteen 800kpl/ha (max 900) ja sitten ei kannata enää harventaa ollenkaan. Jos näin toimii niin harvennuksen voi tehdä vaikka sillä pikku-Sampolla tai vaikka Malvalla. Tiheys (=harvuus) 800kpl/ha ei sinällään ”kärsi” normaalista 5m ajouravälistä, mutta pienillä koneilla on muita etuja. Kun ajourat ovat niillä tiuhemmassa niin (oikeiden) jäävien puiden valinta onnistuu paremmin ja tilajakaumasta saadaan (helpommin) tasainen. Ja kun kalusto on ratkaisevasti kevyempää niin urapainumat jäävät (yleensä) pienemmiksi ja urien risteysalueille ei (niin helposti) jouduta hakkaamaan aukkoa. Myös laanipaikkojen vaatima tila jää pienemmäksi.
Rehevällä pohjalla viljelykuusikko jaksaa oikein hyvin kasvaa tukkijäreyteen 800kpl/ha tiheydessä varsinkin kun tilajakauma on tasainen. Toinen harvennus on turha, sitä ei tarvita jäävän puuston järeytymisen nopeuttamiseksi ja harvennus vain lisää tuulituhojen (ja muiden tuhojen) riskiä. Toisen harvennksen ainoa etu on kassavirran aikaistaminen ja sen takia, hyvin herkästi, se kuitenkin tehdään.
Energiapuukohteilla on aika yleistä, että kohteella on ollut etukasvuista lehtipuustoa ja metsää lähdetään tekemään osittain myös parhaista alikasvoskuusista. Se varmasti pudottaa pohjapinta-alan aika alas, mutta on silti ihan asiallinen ratkaisu puuyksilöiden nettonykyarvo huomioon ottaen.
Kuinka järeää tavaraa olette malttaneet myöhäisessä taimikonhoidossa tai aikaisessa enskassa kaataa maahan ? Ajattelin noita samoja asioita kuin Pete edellä. Rehevällä pohjalla ei kehtaisi uria availla muutaman kalikan/euron takia,kun kasvussa/tuotossa menetetään paljon.
Pienikokoisen ja pienen kertymän ainespuun maahankaadosta vaihtoehtona tietyissä eh:ssa ei ole puhuttu paljoakaan. ?.
Kysymyksen voisi ulkoistaa palstan matemaatikoille.
Sehän on vaan epäyhtälö, jossa kysytään kumpi on suurempi, hakkuutulo miinus kasvutappio vai maahankaadon kustannus plus runkopuun lannoitusvaikutus.
Maahankaadon kustannuksen kohdalla on sitten vielä kysymys siitä, että mikä on sen pienpuun ”pienajon” (oli sitten mönkijä, moottorikelkka, hevonen tms) kustannus suhteessa pienpuusta saatavaan tuottoon.
Maahankaadon kustannus on pienin ,kun se tehdään taimikonhoitovaiheessa. Ylimääräistä ryönää on turha roikottaa palstalla viemässä ravinteita pääpuulajilta. Lisäksi työkustannus kasvaa toimenpiteen viivästyessä keskim. 10% vuodessa. Eli ylimääräinen risukko tylysti nurin ennen ,kun ehtii kasvaa isoksi.
Maahan on kaadettu mitä nipin napin raivurilla tavallisella terällä saa. Mitä tulee kuusikoiden harvennukseen, niin kyllä kaksi harvennusta on paras oman 35 vuoden kokemuksen perusteella. Kuusikymppisenä sitten kuuset kumoon ja uutta kasvamaan. Siinä ajassa rehevän maan kuusikko on tuottanut 600 mottia ainespuuta kiertoajassa. Vieläpä 3/4 osaa tukkia, ellei laho ole kerennyt osille.
Leppää voi vapaasti kasvattaa siellä ,missä se ei haittaa istutettuja taimia. Sama koskee muitakin lehtipuita tänä päivänä. Avohakkuinkin jälkeen kuviolta tulee löytyä ainakin suku niitä puulajeja ,joita alueella on kasvanut ennen hakkuuta .
Kun energian keskimääräinen hinta on noussut n. 4 x:ksi, niin on siinä e-puun arvokin jo moninkertaistunut vaikka se ei välttämättä ainakaan heti näy puun ostohinnoissa kunnolla.
Jos aletaan kaatamaan polttopuuta lannaksi , pitää laskea sen puun kohonneen arvon vaikutustakin. Mutta jos haittaa muuta kasvua, niin parempi kaataa pois haitolta silti kuin pilata tulevat tukkipuut . Ehkä raivattavien puiden tyvien talteen ottaminen vois olla sopivan edullista manumenetelmän hyväksikäyttöä. Semmonen raivaushakkuu on paljon edullisempaa/motti kuin norm. min. 6 cm latvalpm:aan tekeminen.
Jokainen tietää , että th;t pitäisi tehdä mielellään ajoissa, mutta kun silti on niitä kohteita joissa se on jo myöhäistä, siksi on hyvä puhua muistakin vaihtoehdoista.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.