Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Yks mo-kaveri tekee eh:t itse ja ajaa puut pois moottorikelkalla tai mönkijällä, kelistä riippuen, siinä ei oikeastaan tarvi edes ajouria, sopivasti vaan pujottelee puiden välistä, tosin hakkuukuviot on pienehköjä, 1-5 ha.
Suorittava porras – kyllä joo välillä tulee kuva, että maaston muodot vaikuttaa kuin armeijassa. Jos laittaa joukkueen kävelemään rintamassa mäen yli, niin kaikki päätyvät mäen laelle 🙂 Olisiko niin, ettei käytetä jalkatyötä maastoon tutustumiseksi? Kiire hakkuulle ja maasto-olosuhteet tulevat yllätyksenä.
Myös sitä on parissa leimikossa käynyt, että osa kohteesta on jäänyt kokonaan hakkaamatta. Ikävää hakkaajan kannalta, kun kertymä jää pienemmäksi ja ikävää mo:n kannalta, kun harvennusta tarvitseva metsä jää ränsistymään. Jalkatyö tuossakin olisi auttanut.
Mikä on suhtautuminen jalkatyöhön? Keskimäärisen leimikon katsastukseen jalan ei mene kauaa aikaa – voisi tulla ajan säästönä turhan pääkäilyn välttämisessä myöhemmin.
Kyllä niitä leimikoita aika useinkin kävellään. Varsinkin jos on haasteellisempi maasto niin on oikeastaan pakkokin kävellä ja etsiä ajourien paikat jotta hakkuu saadaan tehtyä ja puut ajettua.
Korkealta koneen kopista näkee pidemmälle ,kun jalkamies konsanaan ,jos raivaus on tehty kunnolla. Kävelystä ei ole juurikaan apua paitsi jyrkänteillä ja kivikoissa joskus. Pimeällä ja paksussa hangessa on ihan turha lähteä maastoon aikaa viettämään. Hyvä raivaus helpottaa koneesta käsin tehtävää suunnittelua huomattavasti. Valotkin auttavat pimeässä vasta silloin ,kun valokeilassa on mahdollisimman vähän katvetta aiheuttavaa tavaraa . Työskentely pimeässä on talvisin välttämätön paha ,kun kahdessa vuorossa toimitaan.
Minua kiinnostaa kuinka nuo kohteet mittauksiin on valittu, satunnaisotantaa tuskin ovat. Toinen mieleeni tullut seikka ovat energiapuukohteet, oliko näitä tutkimuksessa kuinka paljon mukana. Keskimäärin kohteiden puusto on ollut kovin pientä joten se kertoisi e-puukohteista ja kemeratukien takia voisi olla riittävää kertymää haettu jos harvaksi on hakattu.
Oman kokemukseni mukaan ensiharvennukset eivät missään tapauksessa ole noin huonosti tehty kuin muutaman rivin uutinen antaa ymmärtää. Toki huonojakin kohteita on (ennen ja jälkeen hakkuun) mutta ei mitenkään noin paljon että 60% olisi jälkeenpäin lain vastaisia. Energiapuuhakkyissa on kyllä kovin kehnoa jälkeä näkynyt ja niissä ei toista harvennusta juuri tarvita. Varsinkin kehnoimmat kohteet jo alunperinkään eivät kovin paljon kasvatuskelpoisia runkoja sisällä. Kokopuuhakkuuna jo korjuukin vaatii työtilaa rankahakkuuta enemmän.
Tässä jotakin mietteitä ensiharvennuksen laadusta.
Ilmeisesti moton karttaohjelmassa ei ole korkeuskäyriä? Tai niitä ei osata tulkita. Eikä myöskään seurata edellisen uran etäisyyttä gepsistä jos ei silmällä erota? Itsellä tuo huono ensiharvennusjälki realisoitui viime talvena, kun huonolla asenteella/isolla koneella ensiharvennetut kuviot harvennettiin toiseen kertaan. Pieni kertymä, hidas hakata kun sen 5-6 metrisen uran varresta ei poistumaa ja uraväli paikoin 25m joten suurin osa piti kurkotella koukkimalla urien harventamattomasta puolivälistä. Ja on teillä taitavat istuttajat, meidän metsissä ei mistään löydy niin suoria tasaisia taimirivejä että uran leveys pomppaa heti 2m jos uran reunapuun poistaa. Ja jos aletaan hifistellä,uran varsihan saisikin jäädä tiheämmäksi jotta kasvutila ja ravinteet tulee hyödynnettyä. No, nyt on tehty jo vuosikaudet enskat pienemmällä kalustolla, näistä osalle jo toinenkin harvennus. Kertymät näistä kakkosharvennuksista aivan toista luokkaa, eli paluuta tuohon lahmomiseen ei tosiaankaan ole. Eräällä kallioisella rinnemäntykuviolla ajattelin kokeilla maahankaatoa sahalla, eipä tule uria ja ainakin lannoitusvaikutus riittävä.
Nimimerkki ”Aarno” saattaa olla oikeilla jäljillä enskojen suhteen. Ainakin MHY:n korjuupalveluiden erikoisalaa ovat juuri energiapuukohteet. Pieni runkojen koko juoruaa myös siitä.
Minä aktivoiduin aikoinaan tälle palstalle ,juuri siksi ,että totesin korjattavien energiapuukohteiden olevan hyvin huonossa hapessa ja sisältävän kasvatuskelpoisia puita huomattavan vähän. Taimikonhoidon korvaajaksi aikanaan vahvasti markkinoitu energiapuuvaihtoehto on huonoin mahdollinen. Hoitamattomana pilalle menneestä taimikosta ei kunnollista saa enää millään keinolla. Nyt niitetään sen aatteen satoa.
Ja ne ajourat!Niitäkin arvostelin kokemusteni perusteella. Kokopuukorjuussa uran piti olla todella reilu ,että oksaiset kuormahässäkät saatiin ajettua mahdollisimman vähillä vaurioilla varastolle. Urapainumiakin syntyi , kun kaikki risu laitettiin energiapuukasaan eikä raiteisiin jäänyt mitään.
Hakkuussa käytettävä joukkokäsittely ei myöskään ole ongelmatonta. Montakohan vaurioitunutta runkoa on jouduttu poistamaan , kun valmistettu puunippu hajoaa syötön loppuvaiheessa ja vaurioittaa levitessään viereisiä puita. Terän poikki viiltämä riukukin tekee pahaa jälkeä , kun se lentää syöttövaiheessa kasan ohi sen takana olevan puun kupeeseen. Lehtipuita käsiteltäessä nämä ongelmat kärjistyvät. Yksin puin ja riittävän kokoisten runkojen käsittely onnistuu huomattavasti paremmin.
Ei muuten selvinnyt sekään ,oliko kohteet raivattu oikein. Moni e-puufirmahan markkinoi palvelujaan jopa niin ,että raivaus ei olisi tarpeen. Jos kohteet ovat olleet tuota tasoa , ei korjuujälkituloksissa ole mitään yllättävää.
Puhtailla energiahakkuilla korjuujälki olisi siis keskimäärin vielä heikompi kuin jos mukana ovat myös ensiharvennukset. Olisi hyvä tarkentava lisätieto, oliko tuossa raportissa mukana energiakohteita ja kuinka paljon.
Joka tapauksessa leimikoiden ja korjuun korjaavia toimia tarvitaan, ja tuo Keski-Suomen inventaari antoi hyviä eväitä niihin.
Metsäsertifioinnin oikeastaan kuuluisi tuottaa tämä tieto myös, ja auditointiraporttiin poikkeama, ellei korjuujälki ole asianmukaista? Poikkeamista pitäisi myös tiedottaa paremmin, jotta osattaisiin niiden pohjalta parantaa.
Kyllä ne e-puuhakkuut onnistuu kunhan on asiansa osaavat tekijät. Esim. kuusipuskan pitää jättää pitelemättä kasvuun. Vain sitä haittaavat lehtipuut poistaa. Lehtipuut omilla aloillaan on helppo harventaa motollakin joukkokäsittelyllä. Mutta ei sitä kouraa kuulu sokkona keskelle kuusiryhmää rojauttaa. Pitää joku tolkku touhussa olla. Minulla kakkosharvennettiin juuri hiljan tuollainen palsta jossa enska tehtiin e-puuhakkuuna ja aivan hyvä kertymä sieltä nyt tuli minusta normaalin kakkosharvennuksen malliin. Kuusitukkia jopa enemmän kuin yleensä on tullut. Vielä nytkin jätettiin kuusivoittoisia aloja pitelemättä siihen asentoon johon sen viime talvena ennakkoraivasin. Tulee aika tasainen kova metsä jossa loppukertymä jopa parhaita minulla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.