Janne S on pahasti hakoteillä ,jos väittää Seppäsen videolla käsittelemää metsää hyväksi. Takkiin tulee miltei joka rungolla. Havainnollinen esimerkki kuitenkin olosuhteista ,johon joudutaan työllisyyden nimissä silloin ,kun markkina vetää huonosti. Konkurssikohde , jos noita joutuu tekemään useita vuoden mittaan.

Esimerkki on hyvä siinäkin suhteessa ,että näkyy ihan käytännössä,kuinka tarkastuksessa luokalle jääneet kohteet syntyvät ja mikä on lähtötilanne. Hakkuun jälkeen palstalle jää liian vähän puita , mutta poistetuistakaan ei olisi ollut ainesta tukkipuiksi.

Ainoa ,mitä vielä ”puuttui” olivat leveämmät kantavuutta parantamaan tarkoitetut telat koneen alla. Kokonaisleveyttä olisi ollut 30 cm enemmän ja ura tehty sen mukaan. Jos maaperä olisi vähänkin pehmeämpi, kantavat telat olisivat tarpeen . Palstan riukupuista kertyvillä vähäisillä hakkuutähteillä ei ole merkitystä kantavuuden parantajana. Enemmän hyötyä tasaisesti palstalle jätettynä tuottamassa ravinteita jäävälle puustolle.

Konekantaan sen verran ,että pienet koneet eivät tule enää koskaan yleistymään. Moni niitä valmistanut on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin . Myös lähes jokainen pienen koneen omistanut on hankkinut seuraavaksi selvästi isomman uuden tai käytetyn ,mikäli ei ole joutunut suoritustilaan jo sitä ennen.

Ensiharvennuksessa on tullut 5 m ajourat ja on tarkoitus mennä vain yhdellä harvennuksella. Tällöin noin 20% hehtaarista on puutonta. Kannattaisiko ajouriin istuttaa vielä jotakin nopeakasvuista puuta esim koivua? Ehtisi vielä ainakin kuitukokoon jos päätehakkuu tehdään n.60 vuoden iässä.

Nostokoukku osuu oikeaan. Nykyään oikein  ihannoidaan tätä digimeininkiä, sitä että lähes kaikki metsätalouteen liittyvät asiat voidaan hoitaa tietokoneella ja älykännykällä, metsäammattilaisille tuntuu olevan myrkkyä lähteä sinne metsään KÄVELEMÄÄN, siinähän tulee hiki ja voi jopa kastua, jos sattuu satamaan.

Ja metsänomistajiakin kannustetaan käyttämään kaikenmaailman sovelluksia, muka helpottamaan metsäasioiden hoitoa, no myönnettäköön että itsekin niitä käytän, onhan ne ihan kivoja, mutta ei niillä voi korvata sitä, että aktiivisesti hoidetaan asioita perinteisilläkin tavoilla, eli käydään metsässä metsäammattilaisten kanssa, otetaan yhtyksiä puhelinkeskusteluilla ja tehdän itse metsänhoitotöitä.

Edelleen jätetään taimikot huonoon jamaan jos jonkinlaisilla verukkeilla. Laatupuun kasvattaminen on näistä irvokkain. Taimikkoon jätetään kaiken maailman ryönää ,josta kehittyy vain päästölähteitä eikä kasvatettavaksi tarkoitettu puusto hyödy pätkääkään. Ennen hakkuuta on vain paljon rankempi ennakkoraivausurakka edessä. Kaikki raivattu tavara puolestaan päästölähde ykkösluokassa.

Nykytilanteessa  päähuomio on kiinnitettävä puuston säilymiseen elinvoimaisena ja hyvään kasvuun. Latvuksia ei saa päästää missään vaiheessa supistumaan liiaksi. Tämän laiminlyöntiä ei voi millään opilla kääntää ison korjuukaluston ”ansioksi”. Ei ole liian isoja koneita ,vaan puut ovat jääneet liian pieniksi.

Eh:lla 5e/m3 on ammattilaisten mukaan maksimi mitä on maksettu metsurilisää korjuukuluun lisää vs  konehakkuu. Saattaa monesti kyllä kannattaakin jos saa hyvän metsurin.