Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,929 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • mehtäukko

    ”Konekalusto ei nähtävästi laihdu.”  Pysyttäessä 16-20 tonnin keskiraskaassa painoissa, olen edelleen sitä mieltä että juurisyyt on tunnistettava muutoin.

    Kantavia metsäteitä tarpeen mukaan että pitkät rymyämiset maastossa vähenevät. Riittävä paneutuminen taimikonhoitoihin.Oikea-aikaiset laatuharvennukset. Ymmärrettävyys puukaupassa mitä ollaan tekemässä.

    Siinä tärkeimmät teesit alkuun.

    On täysin selvää, että kun aloitetaan tukkimetsän jalostus vajavaisin käsityksin,vajavaisin tiedoin ja vajavaisten taustatöiden tuloksena hatelikosta ja huonoissa olosuhteissa, tyytymättömyyttä ja syyllisen osoittelua riittää.

    Jovain

    Moto, näin karrikoiden, tarvitsee esikunnan metsään. Huolehtimaan metsän soveltuvuudesta, että ylipäätään korjuu on mahdollinen. Kaikki tämä maksaa ja alentaa puun hintaa. Siitäkin huolimatta hyvin hoidettuja metsiä niistetään, hakataan pilalle, niin kuin Metsäkeskuksen inventointi osoittaa. Se alentaa puun hintaa entisestään ja alentaa metsien tuottoa. Ei pidä uskoa kaikkea mitä täällä tarjoillaan, kovin yksipuoliselta vaikuttaa. Huonosti houkuttele tuottamaan puuta, jos vajaatuottoiseksi menee ja ylipäätään metsän tuotto tappiolliseksi.

    mehtäukko

    Jopvain tarvitsee sen esikuntantansa moneen muuhunkin väitökseensä.

    Tietämättömyyttä voi paikata, tyhmyydestä ei ole takeita.

    Metsuri motokuski

    Olihan taas paksua jovainilta. Kaikkea nämä joulunpyhät teettää.

    Reima Muristo

    ”Kantavia metsäteitä tarpeen mukaan että pitkät rymyämiset maastossa vähenevät. Riittävä paneutuminen taimikonhoitoihin.Oikea-aikaiset laatuharvennukset. Ymmärrettävyys puukaupassa mitä ollaan tekemässä.”

    Ymmärrys hoi! Miten tuossa ajourat vähenee, paremminkin lisääntyvät.

    suorittava porras

    Asiat eivät korjaudu vahtimalla ,vaan tekemällä asiat alun-alkaen oikein ja ripeästi.

    Jos perustus on huonosti tehty ,ei päälle hääppöstä kotia rakenneta. Metsäyhtiöistä voisi ottaa mallia siinä ,kuinka metsä saadaan kasvamaan. Yrityksen ja erehdyksen kautta on edetty sielläkin , mutta otsaa ei ole jääty takomaan samaan puuhun.

    Olisi mielenkiintoista tietää , paljonko ammattimaisesti metsiään hoitaneiden hakkuilla on tapahtunut poikkeamapalautteeseen johtaneita tyrimisiä. Tämän palstan kovimmat osaajat tuntuvat olevan pääosin tyytyväisiä työjälkeen ( Timppa  ,Visa, jne) .

    Itselleni ei tullut 35 vuotta kestäneen urani aikana ainoatakaan huomautusta liiallisesta poistumasta leimikoilla, ja kuten jo aiemmin totesin , patistelivat monesti poistamaan puita voimakkaammin.Työpistettä kohti pyrin jättämään ainakin yhden ”varapuun” , mikäli kelvollista materiaalia löytyi. Jos ei, tehtiin metsä niistä tarpeista , mitä oli tarjolla.

    Valitettavasti tässä suhteessa tarjonta oli niukinta monissa yksityismetsissä. Yhtiöiden kohdalla palstalle ei tarvinnut mennä tyhjää pyytämään , ellei kyseessä ollut huono hankinta yksityisen luopuessa maistaan.

    Nyt olisi kiire tarkentaa avauksen ikävään palautteeseen johtaneita tapahtumia ja määrittää poikkeamapalautteen saaneiden kohteiden puuston lähtötilanne ja historia ennen hakkuuta. Nykykaluston vaatimat ajouratkin on otettava tarkastelun kohteeksi. Onko liikkuminen yleensä mahdollista kapeammilla urilla? Kantavuuksien kasvattaminen kangistaa liikkumista ja lumi aiheuttaa liukumisongelman , joka on otettava huomioon.

    Jäätynyt viisto pinta on myrkkyä kantavilla teloilla varustetulle työkoneelle. Ei tarvita , kun hieman pyöristyneet hokit teloissa , niin konetta ei pysty ajamaan edes iljanteisella tiellä. Oja ”kutsuu” heti ,kun tie kallistuu vähänkin.

    Ilman kantavia teloja jäisi kuitenkin moni leimikko tai niiden osa korjaamatta. Tämä on vaakakupissa toisella puolella. Täystiheään hoidettuun metsään saa leveämmilläkin vehkeillä hyvän jäljen normaaliolosuhteissa. Tosin Keski-Suomen mäkiset ja kiviset maat aiheuttavat omat haasteensa. Niissä pienempi konevaihtoehto ei kuitenkaan välttämättä pärjäisi yhtään paremmin.

    Sekin on otettava huomioon ,että puun voimakas kysyntä johtaa siihen ,että olosuhteiltaan huonompaa ainesta on enemmän mukana ja sumaa purkamaan mahtuu vähäiselläkin kokemuksella varustettuja henkilöitä.

    Koneiden kehityssuuntaa ei ole syytä muuttaa kovin kevyin perustein. Tuskin leikkuupuimureita ja traktoreitakaan aletaan pienentää sen takia ,että isännät eivät saa peltojaan salaojitettua ja muotoiltua tehokkaampaa kalustoa varten. Sama kehitys on otettava vastaan myös metsäpuolella.

    Visakallo

    Olen koko ajan epäillyt, että Reimalta on mennyt metsänhoidossa joitakin asioita ohi, mutta nyt se kyllä sitten varmistui!

    Reima Muristo

    Mistä tänne näitä idiootteja pesii, pitäisi kehittyä niin aina löytyy asiantuntija:” Minä olen 35 vuotta tehnyt näin, sitä ei pysty muuten tekemään”. Moto taisi tulla n.35 vuotta sitten.

    Harvennukselle taitaa n.700 m/ha tulla ajouraa, uran leveys 5m. Tuotto jos sattuu harvennukselle olemaan 0€. Siitä voi ilman laskinta päätellä että käy kaatelemassa puut jäniksille ja tiaisille ihmeteltäväksi. Ajouran paikalla voi kasvattaa sitten vaikka piipputupakaa, jos ei muuta keksi.
    visvan ei tarvitse kommentoida

    Tomperi

    Pari vuotta sitten erään yhtiön asiantintija, joka valmisteli yhtiön metsiä hakattavaksi, kertoi että jos kasvu on alle viisi prosenttia se on päätehakkuukypsä.

    Ei ne sielä firmoissakaan kaikkisesti hyvin mene, taimikonistutus kohde,  puolet taimista kuoli,  mättääseen istutettujen kuusen taimien pituus metri,  tasopinnalta nousseiden männyn taimien pituus 1,3 metriä,  eräs toinen vastaavanlainen kohde kuuset mättäisssä noin 1,5 m männyn taimet 2,5 metriä ja tasopinnalta kasvunsa alotaneet,  4 metrinen puhdas männikkö, istutettu kuusella, kaikki kuolleet syntyi luontaisesti männikkö, metsänomistajasta entinen metsänhoitoyhdistyksen asiakas. Samainen asiantuntija joka kertoi tästä prosentttiluvusta että oli löytänyt kuusikon jonka ikä oli noin 40 vuotta, istutettu kuusikko, kertymä niin pieni ettei kannata vieläkään harentaa, siitä varmasti kehkeytyy laatupuuta ajan kanssa…. onhan näitä loputtomiin  missä ei mene putkeen. Pitäskö jatkaa…

    Jätkä

    Telojakin on erilaisia. On kantavia, mutta on myös vetäviä – ja kaiken kukkuraksi on olemassa myös sekateloja.

    Eräällä konepajalla hitsasivat kantaviin teloihin vetopaloja.  Melko näppärästi kävi ammattihitsaajalta valmiiden palkkien hitsaus. Arveli päivityksen olevan varsin edullinen.

    Toisin kuin täällä ns ”Ammatti-mopokuskit” väittävät, telojen poisotto ja paikoilleen asennus ei ole mikään ihmejuttu, moni ammattitaitoinen urakoitsija vaihtaa telat  ketjuihin, kun tulee sopivat savotat ja -kelit.  Siinä vain pitää tajuta, mihin pyöriin ketjut kannattaa laittaa.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 1,930)