Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
”Leimikkoa aloitettaessa ko mo vaatii motokuskia jättämään enskaan puita 1100 runkoa hehtaarille. Kun alettiin laskea runkoja ennen käsittelyä ,saatiin tulokseksi 800-900 runkoa”
Perus isäntälinjan vaatimustaso. Pitäisi tehdä munakasta kuoria rikkomatta.
Miten osto voi pelkän metsävaratiedon pohjalta tietää leimikon hinnoittelun kannalta riittävästi? Korjuun vaikeus ja puuston laatu vaikuttamaan hinnan vaihteluna enemmän, niin myyjää alkaa kiinnostaa tarjolle laitettavan leimikon laatu!
Mehtäukko. sopivat mitta-ja laatuvaatimukset riippuu kokonaan leimikosta, miten paljon on esim. pikkutukkia mahdollista saada. Tukin tienvarsikauppa tuo arvolisää, jos tukit on harvennusmetsästä hakattu/hakkuutettu vieraalla sopivilla mitoilla. Jotkut firmat ostaa esim. lyhyttä tyvitukkia toiset ei.
”Mitäpä raati on..” ei ole ollenkaan outo sattumus. Nuo runkolukujen kuvitelma ja vaatimus töksähtää silloin tällöin todellisina. Ja vaikka välissä on häärännyt kaikkitietävä myhistyksen ukkelit, ei vaan raksuta laskupäät!
AJ..” Miten osto voi pelkän metsävaratiedon pohjalta tietää leimikon hinnoittelun kannalta riittävästi?..”
Ja entäpä myhistyksen valtakirjakaupoissa, jos sieltä ei käydä leimikolla semminkään? Kyllä välityspalkkio kuitataan päältä vauhdilla oli raivaamaton tureikko tai huonolaatuinen männikkö josta ei parrua tule millään opilla, mutta kun pitäisi tehdä.!!
Husse…” Ennestään harvasta metsästä harvennetaan, harvennellaan vanhojen oppien perusteella vajaatuotteiseksi, eli enskat alle 800 runkoon ja harvennukset 400 runkoon. Metsän yleisilme läpi kierron kuin siemenpuuasennossa. Lisäksi hakataan tiheällä kierrolla, eikä sahapuun kasvua jakseta odotella…”
Suositukset ovat suosituksia. Mehtäukko on omissa metsissään toteuttanut koko uransa ajan ns. vanhempaa kaavaa, jossa männiköt eh:t tehdään keskim. 1200 r/ha,kuusikot 1000:een ja puhtaat ra-koivikot 900. Tuo tiheällä kierrolla ja malttamattomuus lihotella on meikälle tuntematon olotila.
Välillä näyttää että onkohan kirjoittajilla edes halua yrittää ymmärtää mitä kirjoitetaan. Välillä tuntuu että onko kirjoittajat edes metsänomistajia saatika tehnyt puukauppaa. Sen vuoksi tuntuu että onko mitään järkeä kommentoida keskusteluja. Tämä on sellainen päättymätön ympyrä.
Mm, mikä vika viestissäni kello 8:56? Eikö leimikon laadun pitäisi vaikuttaa kantohintaan enemmän? Olisi mielestäni juuri se korjausliike joka tarvittaisiin. Lisäksi parempi tuki taimikonhoitoon.
Minun kokemus on, että merkittävin hintaan vaikuttava tekijä on leimikon koko. Jos on myydä esim yli 1000 m3:n harvennusleimikko, niin hintataso on hyvä. Sellaiseen leimikkoon mahtuu muuten useampi kuvio eikä kukaan ostaja ennatä taatusti käydä niitä läpi. Sellaisessa leimikossa menevät niin ensiharvennukset kuin suokuviot hyvään hintaan.
Taimikon hoidon tuki ei auta yhtään mitään. Kyse on asenteesta. Ruotsissa ei ole tukia, mutta taimikot hoidetaan paremmin,
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.