Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,929 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,901 - 1,910 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • Puuki

    Kuka on väittänyt että taimikon tiheys ei vaikuta pittuuskasvuun lainkaan ? Minä olen kertonut että normaaleilla kasvatustiheyksillä ei ole tutkimusten mukaan vaikutusta pituuskasvuun.  Se tarkoittaa n. 1000-2000 kpl/ha tiheyksiä.

    Visakallo

    Suorittavalle vastaan: Se käyttämäni nimike oli ”baarimetsänhoitaja”. Pyydän anteeksi, en tarkoittanut sillä suorittavaa, vaan se oli yleisnimike. Kuten tunnettua, huoltoasemilta löytyvät kaikkein ahkerimmat ja taitavimmat rakennusmiehet, ja muut duunarit, automiehet, remonttimiehet, kalamiehet, sekä tietysti ”ne metsien miehet”. Jokainen voi mielessään arvella, paljonko on meikäläinenkin ehtinyt kuulla ”hyviä neuvoja” siitä lähtien, kun syksyllä 1989 päätin laittaa lehmät korkealaitaiseen ja metsittää pellot saman tien. 90% silloin saamistani ”neuvoista” olivat vääriä. Onneksi osasin luottaa oikeisiin ammattilaisiin ja myös toteutin heidän ohjeitaan. Silloin oli vielä homma selkeämpää. Tänä päivänähän niiden ”baarimetsänhoitajien” ohjeita kaupataan ihan virallisesti oikeiden tietojen lisäksi. Aina joku voi haksahtaa niihin ja pettyy myöhemmin pahasti, ja maksaa kalliit oppirahat.

    Jätkä

    Puuki. En ole väittänyt sinun sanoneen noin. Kyse oli jossain aukealla paikalla kasvaneiden puiden pituuskehiyuksestä, jota silloi jo lummeksuin.

    Jos avoimessa paikassa on yksinäinen – kuuden tukin mänty, niin takaan, ettö siitä on hakattu metsö ympäriltä pois.

    Gla

    Visakallo: ”Olen soveltanut edellä mainittuja männyn laatukasvatusohjeita hirvivahinkojen torjuntaan, ja se on toiminut hyvin molemmissa asioissa.”

    Jos tuo pitää paikkaansa, miksi olet todennut hirvien olevan silti ongelma?

    Visakallo

    Kaikki on tietysti Gla suhteellista. Jos olisin toiminut toisin männyn uudistamisessa ja hoidossa, vahingot olisivat olleet totaaliset. Nyt ne ovat olleet  jollakin tavalla hallittavissa. Onhan ne hirvet ongelma koko ajan, kyllä ne katkovat hoidettuja koivun- ja männyntaimikoita, pihapuutkin näkyvät niille kelpaavan. Myöskään joka paikassa ei edelleenkään pysty kasvattamaan niitä puita, jotka maapohjalle parhaiten soveltuisivat. Oman alueen metsästäjät tekevät täällä niin hyvää työtä kuin vain pystyvät ja lupia saavat, sitä samaa tietysti odottaa lähialueiden muiltakin seuroilta.

    Visakallo

    Viime vuosina on ilmennyt yhä enemmän parhaassa kasvussa olevien tukkikuusirunkojen kalttamista. Vahinkoa alkaa syntyä pakostakin, kun kysymys on yleensä n. 10 kuusen ryhmistä. Kyllä siinä parhaat tyvitukit siirtyy aikoinaan energiapuuksi.

    jees h-valta

    Hiukka eilen huolestutti illan sienihakulenkillä kun satuin juuri siihen mäkeen johon istutin kuusisataa männyn tainta saarekkeiseen aukkoon. Näissä saarekkeissa on myös joukossa erittäin hyvälaatuisia nuoria kuitukoon mäntyjä. Nyt niitä on ilmeisesti sarvilla hinkattu ja pintaa oli sieltä täältä hiukan rikki. Jos männyn tervaroso iskee niihin menee mukana koko uudistus saman tein. Hirvieläinten vahingot alkavat olla niin moninaisia ettei tahdo perässä pysyä.

    Gla

    Hirvikeskusteluun linkitin valokuvani vajaat silloin 10 vuotiaasta taimikosta. Jessen toteamuksen mukaan ensiharvennus tulee vastaan lähivuosikymmeninä.

    Kun maastossa katsoo tilannetta kahden kesän jälkeen, en ihan vetoa löisi kovin monen vuosikymmenen mittaisesta ajanjaksosta. Ei puustoa vajaat 20 vuotiaana vielä koneella harvenneta, mutta ennen 30 vuoden ikää kuitenkin.

    Onko näkemykset Jessellä jalostuneet sitten tammikuun 2022, kun tässä keskustelussa on kovin myönteisiä näkemyksiä havupuiden kasvusta?

    suorittava porras

    Nyt nähtävillä uudet tulokset harvennusten onnisumimisista. Itselleni ei tullut yllätyksenä, että Finsivan mailla päästiin ylivoimaisesti parhaisiin tuloksiin. Metsät ovat hyvin hoidettuja ja täystiheitä eikä harvemnusta riennetä tekemään ennen aikojaan. On siis mitä ottaa ja myös mitä jättää toisin ,kun huonolle hoidolle taimikkovaiheessa jääneissä metsissä ,joissa ylitiheys vähentää kasvatuskelpoisten puiden määrää ja pakottaa hakkuille ennen aikojaan puiden latvusten supistuessa liikaa.

    Kuinkahan paljon puuston kasvun todettu hiipuminen johtuukaan vuosituhannen vaihteen energiapuubuumista ,jolloin jätettiin taimikot ylitiheiksi odottamaan energiapuuharvennusta. Finsilvalla oli ihan toinen suunta. Siellä tähdättiin kasvatuksessa suoraan järeämpään ainespuuhun . Tulokset puhukoot puolestaan.

    Panu

    Finsilvan metsät tarkasti maksua vastaan Tapio. Tulokset eivät ole vertailukelpoisia Metsäkeskuksen tarkastusten kanssa. Siihen en ota kantaa kumpi on oikein vai onko kumpikaan.

Esillä 10 vastausta, 1,901 - 1,910 (kaikkiaan 1,930)