Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Ensiharvennuksen kapeammat ajourat ei haittaa 2. harvennuksen aikaan mitään. Silloin puita jätetään sen verran harvaan, että urat voi jo vetää miten parhaiten onnistuu ja saa olla n. 5 m leveyttäkin. Eh:ssa on toista ; liian leveät ajourat syö kokonaiskasvua (varsinkin tukin saantoa) ja tuottoa .
Ostaja on yleensä se asiantuntija jonka vastuulle kuuluu ostaa vain korjuukelpoisia leimikoita. Jos joku ostaa sopimattomia leimikoita niin oikea valitusosoite on oma firma ja se leimikoiden ostaja, ei mo tai metsäsuunnitelman laatija. Jos leimikot tehdään pöydän ääressä vain metsään.fin tiedoista , niin vika on silloin siinä tavassa luottaa ns. metsävaratietoon liiaksi.
On minunkin kohdalle tullut sellaisia kohteita jotka ovat vasta harvennettu oikein ja heti pitäisi harventaa uudelleen. Ei se mene niin että harvennukselta pitää ottaa aina tietty puumäärä. Jos harvennukselta ei lähde harvennettavaa puuta niin ei lähde. Se on ostajan ja urakoitsijan välinen asia miksi kohde on ostettu ja laitettu työohjelmaan. Kukaan vastuullinen urakoitsija ei hakkaa kenenkään metsää pilalle ellei metsänomistaja käske näin tehdä. Toinen koskee sitten noita 30 l metsiä. Kyllä niitäkin tulee työohjelmaan kaikille urakoitsijoille. Yleensä silloin haukutaan ostaja pystyyn ja kohde tehdään neuvotellaan uusi hinta tai sitten työmaa vaihdetaan. Tämähän ei ole metsänomistajan ongelma. Ostajan pitää tietää mitä ostaa. Sen takia urakoitsijan tai ostajan leimikkosuunnittelijat siellä käyvät että netti ja puhelinkaupatkin saadaan todellisuuspohjaiseksi että nähdään mitä ollaan ostettu ja kuinka ja milloin ne voidaan korjata sekä onko leimikko sellainen että se voidaan korjata.
harvennuksien jälki tulee parantumaan ,kun isoja koneita ei viedä kohteille jotka ovat puustoiltaan liian pieniä .nyt niillä on tehty jopa raivaussaha töitä ,jossa ei ole mitään järkeä .metsähakkuisiin pitää saada enemmän metsureita töihin. uskon että niitä löytyy ja niille palkatkin,kun vähennetään väkeä eri metsäntutkimuslaitoksista ja niitähän löytyy .tässä on käynyt sama ,kuin terveydenhoidossa hoitajia ei ole,mutta muita johtajia kylläkin.
”ei hakkaa kenenkään metsää pilalle ellei metsänomistaja käske näin tehdä.”
Outo käsitys.Täällähän ammattilaiset ovat toitottaneet että metsänomistaja ei voi käskyttää kuljettajaa vaan mahdolliset toivomukset on esitettävä työnjohdolle tai ostohenkilöille jotka sitten antavat uudet ohjeet.
Ihmetystä herättää että kertomusten mukaan leimikoilla ramppaa myötäänsä leimikkosuunnittelijoita ja tarkastajaa ja laatuhenkilöä yms.sekä kuljettajatkin tarkistavat oman työnsä,valokuvien kera.Ja sitten metsäkeskuksen mukaan jälki on tätä.Tehdäänkö tätä laadunvalvontaa näön vuoksi?Lukeeko raportteja kukaan?
Puukilta taas asiaa. Jos uranvarsi puista tulee kaksi tukkipölkkyä kakkosharvennuksessa ja ajoura siksi levenee toisen harvennuksen jälkeen kuuteen metriin silläkohtaa, niin parempihan se on kuin että noita uranvarsi puita ei kakkosharvennuksessa olisi ollenkaan. Eli kapealla koneella ensiharvennuksen jälkeen 2 harvennuksessa on uranvarren tukkipuita paljon poistettavaksi ja hakkuukertymä + puukauppatulo kasvaa paljon sekä tietysti hiilen sidonta. Tai kakkosharvennuksessa urat voi jopa tehdä täysin eri kohtiin, jos maasto sen sallii. Tärkeintä talouden kannalta kuitenkin se että tukkipuita on kapeamman ensiharvennuksen ajouran vuoksi kiertoajalla enempi korjattavaksi. Ensiharvennuksen hyvälaatuinen kuitupuu tuo euron tai kaksi puukauppatuloa tai uranvarsi puuna 15 vuoden päästä kakkosharvennuksessa 10 kertaa enempi.
Puuki korruption torjuntaketjussa…”Kun yhtiöt ei maksa hankintapuusta merkittävästi enemmän kuin pystypuun hinta + korjuukulut, niin ylimääräinen tienaaminen ei onnistu muuten kuin harvennustukin kaupassa ja puutavaralajien määrää /tukin mittoja lisäämällä …”
Ja Metsolan ukkeli juuri kehui, ettei ”muutamien mottien ” tukin saati parrun teko kannata…! Tällaista soutamista ja huopaamista sitä riittää. Kuinka tuon filmin menetelmällä saa hankintaan rahallista lisä-arvoa? Kun iso osa hakkuutähteistä kaatuu ulos uralta, ja jos lunta tupsahtaa, siirtelykaadon tyvestä kantelut loppuu siihen.
Filmin eh:ssa kun pystykaupassa on sovittu mahdolliset tukit ja parrut, ne kanssa tehdään.
Ranen ”outoon käsitykseen”. Mitään ylimääräistä ramppaustahan leimikolla ei tarvita, jos puukauppaa tehdessä mo tietää metsänsä tilan ja ymmärtää kauppansa ehdot. Työ-ohjeet ovat apteineen kaikkineen selkeät.
Gla:n kommenttiin totean ,että poikkeamista on luonnollisesti reklamoitu. Reklamaatiot vaikuttavat kuitenkin kohtuuttoman hitaasti. Metsien leväperäiseen hoitoon ei näy vieläkään vaikutusta ainakaan niiden tilastojen perusteella ,joita on julkisuuteen jaettu. Sitten ihmetellään ,kun hakkuutulokset eivät täytä odotuksia. Tilanne vaikuttaa myös korjuutyön laatuun.
Olosuhteet heikkenevät koko ajan ,kun kaikki mahdolliset puskat on kerättävä ,jotta teollisuus saa tarpeeksi puuta.
Tuolla edellä arvostelin puustoarvioita. Mitäpä raati on mieltä , jos vähän isomman yksityisen mo:n leimikosta kertyvä puumäärä jääkin puoleen arvioidusta ja erotusta on yli tuhat mottia. Leimikkoa aloitettaessa ko mo vaatii motokuskia jättämään enskaan puita 1100 runkoa hehtaarille. Kun alettiin laskea runkoja ennen käsittelyä ,saatiin tulokseksi 800-900 runkoa. Tämä todettiin onneksi mo:n kanssa yhdessä. Hakkuun edetessä pidettiin ostajaa luonnollisesti ajan tasalla. Kaksi motoa teki täysillä töitä. Saatiin onneksi vähän lisää palstaa ,mutta silti kauppa jäi sen tuhat mottia auki. Tulisilla hiilillä oltiin. Tässäkin tapauksessa ilman omaa syytä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.