Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Kun raivatessa on valittava laatua ja paras puulaji kasvupaikalleen, on huolehdittava ajoissa latvuston supistumis-, ja muotopuoli-ongelmat, koneilla poistettava puu olisi oltava riittävän järeää/ kehittynyttä…jne.
Mutta KAIKKI se puu, mitä poistetaan esim ennakkoraivauksessa tai energiapuusavotoinnissa, on pois niistä ”arvokasvatuspuista”, jotka oikein tehdyn enskan jälkeen metsässä pitäisi olla.
Ja kuvittelke nyt RyZZä, minkälainen korjuutyömaa on kerätä tuhannen rungon asemasta kahdeksantuhatta runkoa hehtaarilta. Kyllä se on ”hullun hommaa”.
”Glalle huomautus että lienet huomannut että ei ole tarkoitus tehdä sekä energiahakkuuta että ensiharvennusta samassa metsikössä, vaan jompi kumpi ja jäävä on puusto sen mukainen.”
On ollut niin paljon lukuja, että parasta kerrata kasvatusketju. Jos tehdään männikköön energiapuukorjuu, mihin runkolukuun 3000-4000 hakataan?
Samaan runkolukuun kuin jos tehtäisiin vastaavaan metsikköön ensiharvennus – siis alueesta, kasvupaikasta ja metsänomistajan tavoitteista riippuen jonnekin 1000 rungon tietämille.
On raju. Osittain siksi lieneekin tehty kompromissi (oksikkuulaadun ja korjuukelpoisuuden suhteen), ja päädytty metsänhoidon suosituksissa ja taimikonhoidon tukiehdoissa alempiin runkolukuihin.
…ja seurauksena on tuuli- ja lumituhoille erittäin altis metsä. Latvuksen ohella myös juuret kärsivät ylitiheydestä . Näin erityisesti taimivaiheessa ,jolloin kilpaileva ja myöhemmin poistettava roju kilpailevat elintilasta ja ravinteista maan pintaan nähden samassa syvyydessä. Turvemailla puhutaan erittäin suuresta riskistä myös männyn kohdalla ,kun pääjuurta ei kehity lainkaan.
Katselin joskus kauhulla ,kun energiapuuleimikolle kasvamaan jätetyt puut alkoivat kaatuilla itsekseen ,kun tuuli vähänkin yltyi. Esimerkiksi ylispuiksi kehittyneiden koivujen poistaminen teki jäljelle jätetyistä kuusista ”kaatumatautisia”,kun suoja poistui. Tämä valitettavasti luetaan usein harvennustyön toteuttajan ”ansioksi”, vaikka tekijällä ei ole tilanteeseen johtaneisiin tapahtumiin osaa eikä arpaa. Riittävän kasvutilan kaikissa kasvuvaiheessa saanut puu pysyy pystyssä ellei seiso kalliolla tai kivikon päällä. Juuristoltaan huonosti kehittynyt ei.
En minäkään ja siksi olen ottanut asiaan kantaa ,kun olen ongelman havainnut.
PS. Heitän myös varoituksen sanan niiden suuntaan ,jotka suunnittelevat jatkuvaa kasvatusta turvemaille. Seurauksena on jatkuvat tuulikaadot ja lopulta aukko. Parempi tehdä se aukko suosiolla ilman välivaiheita.
Hyvin on pysyneet pystyssä e-puuhakkuun jäljiltä 1300 kpl/ha tiheydessä männyt. Riippuu paljon siitä minkälaisella kasvupaikalla puut kasvaa , milloin on tehty taimikonhoito ja miten suojaisa kasvupaikka on.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,851 - 1,860 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.