Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Onnistuu toki ainakin männyllä, mutta melko pienikokoista puuta kerätään 3000-4000 rungon kohteesta. Jos sen jättää korjuussa 2000 runkoon, edelleen ollaan melko tiheässä, kun ajourat on jo avattu. Urien reunapuusto saa tietysti paremmin tilaa. Mutta valon puutteessa rehevälläkin maalla oksat surkastuu.
Yksi mielenkiintoinen ensiharvennuskohde oli viime vuosikymmenellä parin hehtaarin parikymppinen kuusikoealue, jossa oli 3000 runkoa hehtaarilla. Siitä tehtiin kuitua ja latvoista energiapuuta. Kysyin motomieheltä, oliko hankala kohde tehdä? Ei sanonut olevan.
Kun on oikein kova pää, niin ei suostu uskomaan edes sitä totuutta, että metsä kasvaa / ha ihan saman määrän kuutioita samassa ajassa, vaikka siinä on vain vaatimattomat n. 2000 r/ ha – taikka 4000 – 5000 r /ha.
Taikka vaikka siinä olisi 10 000 r/ha, -Aina sama määrä kuutioita. Kun vielä käsittäisi sen, että kun energiapuuhakkuussa pistetään jäävä runkoluku, sanotaan vaikka 1200:n runkoon, eli poistetaan 8800 r/ha, niin tulos on kaikilta osiltaan mennyt päin vittua. Totuus on, että jos karvarankana kaikki poistettu puusto saadaan tienvarsivarastolle, on siinä kuutioita enemmän, mutta kantorahaa ei tule yhtään ja jäävää puukuutiota on vain murto-osa oikein hoidettuun verrattuna ja niiden selviäminen metsäksi kyseenalaista.
Voi hyvin todeta, että linnaan pitäisi laittaa metsän hävittämisestä tuollainen JeZZe, jos laki ja oikeus sen mahdollistaisi.
Muistin virkistämiseksi minulla nuo männyn suuremmat runkoluvut johtuvat pelkästään hirvistä, ei mistään muusta. Valtakunnan ohjeita en ole niistä kenellekään tarjoamassa, mutta pahoilla hirvialueilla ne ovat 20 vuoden kokemuksella osoittautuneet hyvin käyttökelpoisiksi. Suorittava ei tietenkään ”virkansa” puolesta voi tätä koskaan myöntää, mikä on täysin ymmärrettävää, sillä eihän hänen mielestään hirvet mäntyjä syö vaan isännät!
No eikös ”hyvän metsänhoidon suosituksissa” männyn taimikkoharvennus tehdä 5-6-7 metrin pituusvaiheessa n. 2000:n, jolloin hirvet eivät enää ole riesana. Sitä ennenhän sinne sopii hyvinkinkin vaikka 4000-5000, mutta kyllä taimikon oltava hyvin tasamittaista..!
Nuo hyvän metsänhoidon suositukset ovat aivan oikeita, eikä tässä siitä olekaan kysymys. Olen mielestäni onnistunut vaikeissa hirviolosuhteissa yhdistämään hyvän metsänhoidon ja hyvän taloudellisen tuloksen, ja riittää minulle. Muille en sitä ole tarjoamassa, jos sille ei ole tarvetta.
Minkähän kohtauksen tuo Jätkä mahtoi saada? Keksii päästään mitä mielikuvituksellisimpia puulukuja ja kait yrittää niitä syöttää minun virheikseni metsänkasvattajana. Ei se minun vikani ole jos et ole saanut sitä v….a. Valita siellä perhepiirissä.
Glalle huomautus että lienet huomannut että ei ole tarkoitus tehdä sekä energiahakkuuta että ensiharvennusta samassa metsikössä, vaan jompi kumpi ja jäävä on puusto sen mukainen.
Männyn taimikko saa olla tiheä vielä varhaishoidon jälkeen. Sen sijaan taimikonhoidon jälkeen sen tulisi olla sopiva – niin että puiden läpimitta kasvaa riittävästi mutta oksien läpimitta ei liikaa.
Sopiva tiheys riippuu kasvupaikasta: mustikkatyypillä jätetään max 3000, puolukkatyypillä max 2500, kanervatyypillä max 2000 tainta? Mutta jos käytetään Metka-tuki, maksimi on siis aina 2500.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.