Jätkä maalailee mielikuvia vähän kuluneella pensselillä. En nimittäin tunnista itseäni enkä puolisoani( joka ei ole iso eikä pieni ,vaan sopiva) teksteistäni. Häntä en ole  missään vaiheessa edes maininnut.

Jos olen kannustanut suositusten mukaiseen aktiiviseen metsänhoitoon, käyttänyt muiden kuin itseni valitsemia tarkoitukseen sopivia työkaluja ja noudattanut työnjohdolta saamiani ohjeita ( myös viimeisiä päivityksiä niistä) ei liene ammattilaisten näkökulmasta mitenkään outoa. Junasta pudonneiden kohdalla tilanne on eri ,mutta heillekin olen pyrkinyt viestittämään ,missä nykyisin mennään ja ,mitä mahdollisesti on tulossa. Se , että kaikki eivät mielipiteitäni hyväksy ,on ainoastaan ja vain asianomaisen ongelma.

Kyllähän ne isot lämpölaitokset ovat olleet sotaan asti turpeen ja tuontihakkeen varassa. Hakkuutähteet ja kannot lisukkeena. Nyt korvaavaa matreriaalia otetaan ainespuun puolelta ,kun sieltä sitä irtoaa pienimmillä kuluilla.

Keskiverto metsänomistajan syrjäiset pikkupusikot saavat ränsistyä ihan rauhassa ellei omistajalla riitä virtaa pitää niitä omatoimisesti kasvukunnossa. Visa painii tässä suhteess ihan eri sarjassa ,kun on tarjota myyntiin isompia kokonaisuuksia ja infra on kunnossa . Monilla metsänomistajilla ei ole edes toimivia teitä niille kohteille ,joille rästityöt ovat kertyneet. Näin muodostuu se valtava hoitorästien suma ,joiden korjaamiseen esitetään energiapuun korjuuta. Täysin mahdoton yhtälö toteuttaa. Tekijöitä ja markkinoita on erittäin hankala saada kohtaamaan. Muihin hakkuisiin myöhemmin liitettynä homma voi onnistua ,mutta silloin puiden osoite on toinen ja metsä jo osittain pilalla.

Voi energiahakkuun tehdä normaalistikin hoidettuun metsään – hinta ratkaisee. Metkan aikana saadaan syntymään hyviä nuoria männiköitä, joissa on runkolukua max 2500 kappaletta hehtaarilla. Hakkuukertymä on hyvä. Kuusikot kasvatetaan hieman harvempina, joten niissä rungon keskikoko olisi suurempi ja kokonaiskertymä myös hyvä. Uskommeko näin tapahtuvan?

https://ak.maanmittauslaitos.fi/2019/kuutiointi-manty

No eipä tännekään kivihiiltä olisi rahdattu ,jos pystyrisut olisivat olleet ratkaisu energiapulaan. Paksumman tavaran perässä tuo tuntemani energiayrittäjäkin liikkuu. Järeät ryteiköt aukoksi ja sitä rataa niin kauan ,kun vehkeet pysyvät koossa . Uusia ei enää hanki.

Toisen tukijalan ko yrittäjältä  katkaisi ent. Vapo irtisanoessaan turvesopimuksen ja laitettuaan omat turvepeltonsa ”pakettiin”. Toiminta pysyy vielä hengissä yrittäjän omien tuotantoalueiden turvin.

Vantaallakin lämmitellään italialaisella jätteellä.

Visakallo: ”Mikähän siinä mahtaa olla, että maailma täällä Päijät-Hämeessä on aivan toisenlainen kuin pohjoinen naapurimaakunta Keski-Suomi?”

Onhan palstalla ennenkin todettu Suomessa alueittain vaihteleva erilaisuuden rikkaus. Suorittava näkee paljon hoitorästejä ja kyllähän minäkin niitä metsissä kulkiessani näen. Omistajista ei kylläkään minulla ole tietoa. Rästikohteiden hoidosta en vaan jaksa keskustella. Niissä pelastetaan puustoa isommalta tuholta kohtuuttomalla työmäärällä, eikä silloin voida puhua tavoitteellisesta toiminnasta. Toki joku yrittää ulkoistaa homman ostajan kautta urakoitsijalle, mutta sekään ei ole nyt kiinnostava asia.

Myytäviin palstoihin tutustuessa olen huomannut myös tiestön surkeuden. Moni edelleen luottaa hyviin talviin täällä lounaassakin. Itse en jaksa kiinnostua palstoista, jonka alueella ei kantavaa tietöä ole. Mutta kaikkialle ei tiestö yllä ja jonkun nekin palstat pitää hoitaa.

Normaalia ensiharvennusta pienikokoisempaan puustoon en minäkään konetta suunnitelmallisesti ajata. Mäntyä kyllä suosin mt-kasvupaikoilla, mutta laatuun pyrin taimivaiheessa. Silloin tiheyttä saa olla sorkkaeläintuhoriskin takia. Raivaus T2-vaiheessa riittävästä tiheydestä antaa hyvän startin laadukkaan puuston kasvatukselle. Kun puusto kuitenkin pitää raivata, samalla vaivalla se menee 2000 runkoon kuin 3000 runkoonkin.