Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Suorittava muistaa lähes aina toistaa senkin, että vain suuret toimijat osaisivat hoitaa metsiään oikein. Meikäläisen metsät sijaitsevat hyvin lähellä metsäyhtiöiden ja suurten yhteismetsien metsiä. Kun vertaa niiden hoitoa, niin kyllä meillä kaikilla näyttäisi aivan samat oppikirjat olleen käytössä. Valitettavasti myös samat ongelmatkin. Kuusettaminen on ollut monin paikoin ainoa toimiva keino torjua hirvituhoja. Nyt, kun tiedämme mihin se voi johtaa, hirvipolitiikkaan on pakko tulla selkeä muutos.
Voidaan myös kysyä ,kuka keskiverto metsänomistaja onnistuu realisoimaan 4000 rungon tiheydessä kasvaneen pinta-alaltaan 0,5-1,5 ha:n nuoren männikön tai sekametsän puut erilliskauppana energiaksi ? Lisähaasteena voi olla sekin ,että yli puolet runkoluvusta on riukuuntunutta lehtipuuta . Näitähän ne mainostetut energiapuukohteet ovat. Isommatkin palstat odottelevat yleisesti toimenpiteitä ja kertyvälle materiaalille ostajaa.
Näistä viimeksimainituista on ennen pitkää kuoriutunut laiha kuitupuuleimikko ankaran raivausurakan jälkeen ,jossa puolet runkoluvusta on kaadettu alamittaisena maahan ja loppu päätynyt moton käsiteltäväksi järeydeltään olemattomina 20-50 litran riukuina. Puita olisi ollut järkevää lihottaa raivauksen kälkeen muutama vuosi ,mutta kemeratuki olisi jäänyt tällöin saamatta. Näitä sitten olosuhteiden pakosta tehdään. Onhan se puska raivattu ,mutta puusto aivan liian laihaa. Kun palsta sitten hakkuun jälkeen tarkastetaan ,todetaan ,että on harvennettu liian voimakkaasti ja ,kun lukuun ei ole otettu jätettyjä koivunräippiä, ongelma vain korostuu.
Kyllähän se käsittely on voimakas ,kun puolet- tai enemmän – runkoluvusta poistuu jo raivattaessa ja päälle tehdään vielä hakkuu. Elinkelpoista puuainesta noista olosuhteista ei yksinkertaisesti löydy enää tarpeeksi. Hakkuun siirtäminen tuonnemmas voisi parantaa hieman tilannetta , mutta silloin jää kemeratuki saamatta. Monille tuki tuntuu olevan tärkeämpi ,kun metsän tila.
Jos viittaat 4000 kpl/ha tiheyksisillä männiköillä minun e-puukohteeseen, niin pieleen meni. Jäljelle jäi hyvin kasvava metsä eikä siellä ole yhtään koivuräippää eikä ollut ennen harvennustakaan. Jos sinun näkemilläsi kohteilla niin on ollut , ei se tarkoita että joka paikassa olisi samoin.
Ei ole kyse pelkästä näköhavainnosta vaan siitä todellisuudesta ,joka vallitsee ja lukuisista kertomani kaltaisista tapauksista ,joita olen monen muun kollegani tavoin joutunut käsittelemään.
Visalle:
Visa kertoilee yhtiöiden touhuista omiaan. Energiapuu ei ole niiden toiminnassa prioriteettiasteikon kärkipäässä. Ei tullut viimeiseen kymmeneen vuoteen vastaan energiapuukohteita UPM:n eikä Groupin/Finsilva mailla ensimmäistäkään eikä nykyinen metsien käsittelytapa viittaa vähääkään siihen suuntaan ,että tulisi jatkossakaan. Yksityispuolella näitä pienialaisia risukoita on odottamassa energiapuuharvennusta ,jota ei useimmissa tapauksissa tule. Puut kelpaavat vasta isompina muun kaupan yhteyteen ja silloinkin vasta kovan ennakkoraivausurakan jälkeen. Tämä siis keskiverto 25 ha:n metsätiloilla .
No nyt minä sitten suorittavan mielestä puhunkin omiani, kun kerroin hirviongelman ja siitä johtuvan kuusettamisen olevan meille yhteinen ongelma! Suorittavan pitäisi hakeutua vanhoilla päivillään politiikkaan, siellä saa vääristellä asioita niin paljon kuin ikinä ehtii.
”Totuuteni” perustuu laajaan otantaan ja työskentelyyn erilaisten metsänomistajien omaisuuden parissa yli 30 vuoden ajan. Muilla nimimerkeillä näkemykset rajoittuvat enimmäkseen oman tilan rajojen sisälle ja todellisuuden kohtaaminen käytännön olosuhteissa oman tilan ulkopuolella puuttuu kokonaan.
Kokemuksistani kertoessani pyrin kannustamaan metsänomistajia toimintatapoihin ,joilla metsä saadaan kasvamaan ja tuottamasn mahdollisimman hyvin ja vähällä vaivalla. Tässä tärkeintä ovat oikeat ja oikein ajoitetut toimenpiteet. Laiminlyönneistä maksetaan kova hinta ,mutta valitettavasti sen hinnan vielä tänä päivänä maksaa joku muu ,kun se ,joka lisääntyneet kustannukset aiheuttaa. Tuloksena syntyvä laihempi satokin on vasta seuraavan sukupolven murheita . Jk ja energiapuun kasvattaminen taimikonhoidon kustannuksella johtavat lähes samaan lopputulokseen. Yhtä vaatimattomaan.
Visalle totean ,että hirvillä ei ole osuutta siihen ,että taimikot jäävät hoitamatta ja kasvustot ovat liian tiheitä. Kyllä niitä liian rehevälle pohjalle istutettuja männiköitä täälläkin kuuselle uudistetaan ja käytetään yleisesti hyväksi havaittua mänty-/kuusisekoitusta. Koivuakin laittavat sopiviin paikkoihin , mutta sitä ei lasketa raiskaamaan havupuita. Varhaisperkauksessa lähes kaikki pois.
Otantasi on kuitenkin paikallinen eikä koske koko Suomea. Mitä sitä paitsi tiedät muiden kokemuksesta, kun kerrot vain omasta pienestä näkövikkelistäsi .
Suorittava sivuutti taas jostain syystä sen kaikkein olennaisimman asian, eli kuusten istuttamisen sellaisille maapohjille, jotka soveltuisivat paremmin männylle tai koivulle. Olemmeko olleet tässä niin isot toimijat kuin pienemmätkin vain tyhmiä, vai olemmeko jonkin muun syyn takia tehneet niin?
Raivaamassa kohteella, jonka kemeratuella siivosin puhtaaksi ku-mä-taimikon ollessa metristä. 60-70 sentin vuosikasvaimia, eikä auta jäädä odottamaan 4 vuotta uuteen kemeraan. On täynnä rojua, 3,4 ha läntti.
Tästä nyt siis hipsittäisiin alta pikku risua ja muita täytyisi jättää reilusti havupuiden alle että se 4000 olisi energiaan…
Mahdoton yhtälö. Ei siis mitään järkeä rumuta keskenkasvuisessa isossa taimikossa koneilla. Tai seurata muotopuolien latvusten taistelua elintilasta.
Teen nyt taimikkoharvennuksen kuusta, mäntyä ja rauduksia n.2 tuhanteen, ja odottellaan lihomista rauhassa…. 🙂
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.