Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,929 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,791 - 1,800 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • A.Jalkanen

    Anteeksi lahopuupääni Visakallo, mutta onko sellainen ketju myös järkevä jossa ei enskaa jätetäkään väliin vaan tehdään ensin energiaa, sitten normaali enska hieman isompaan puustoon ja sitten jatkuu normaali harvennusmallien mukainen kasvatus. Männikössä tai kuusikossa.

    mehtäukko

     

    Hoitamaton

    2005 talvella päätehakattu ja saman vuoden keväällä mätästetty ja istutettu koivut jonka jälkeen ei ole tehty mitään metsänhoidollisia toimenpiteitä.Oisko tuo energiahakkuukohde?

    … ja eiköpäs Visakallo ehdottanutkin siihen risukuvaan energiakorjuuta…!!

    Taitaa huipulla tuulla liian kovaa?

     

    Visakallo

    Ei mehtäukko tuule nyt missään päin valtakuntaa! Ehdotin siihen kohteeseen giljotiinikorjuuta, jos ko. alueella sellaista energiapuun korjuuta tehdään. Toinen vaihtoehto oli hidas ja metsänomistajalle kallis raivaussahatyö. Ei kukaan väitä sellaista hyväksi ja tavoiteltavaksi energiapuukohteeksi, mutta jokainen meistä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, tietää niitä tehtävän. Se on vähän sama, kun jotkut konemiehet sanovat täällä, että motot eivät mene ennakkoraivaamattomille harvennuksille, mutta menevät kuitenkin, ja lähettävät niistä oikein kuvia ja videoitakin!

    Visakallo

    A.Jalkaselle: Ei meillä ainakaan ole liki 20 vuoteen onnistuttu tekemään energiapuuharvennusta ja enskaa peräkkäin. Kyllä energiapuuharvennuksen jälkeen on aina tullut jo 2. harvennus, jossa tulee jo reilusti tukkiakin. Miksi myydä hyviä puita ensiharvennushinnalla, kun ne ovat jo normaaleja harvennuspuita?

    suorittava porras

    Ja jälki on sitten yhtä ”suurpiirteistä”, kuin raivauskin. Jotkut menevät pakosti raivaamattomille ,kun osaavammat tekevät ne raivatut. Jos metsässä tarvitaan joukkokäsittelyä tai giljotiineja ,on kasvatusketjussa jotain mennyt pieleen. Kyseiset värkit ovat olleet tarpeettomia yhtiöiden hallinnoimilla kohteilla, mutta siellä ei olekaan kemeroita sotkemassa oikeaoppista toimintaa . Veikkaan ,että jos tukea ei maksettaisi Visallakin olisi toinen ääni kellossa ja kasvatusmenetelmät paremmassa kuosissa.

    Visakallo

    Ehkä suorittavan olisi kuitenkin hyvä tulla tutustumaan meikäläisen metsänhoitoon, jotta näkisi, minkälaisessa kuosissa se on. Eipä ole vielä yksikään konemies sitä tähän mennessä moittinut. – Jospa nyt tulisi se ensimmäinen!

    mehtäukko

    Tuo AJ:n 15:19 epäröimä selkeytti. Koko ajan on ymmärrytetty, että huiskitaan ensin energiaa ja sitten eh… Ihmetellyt suuresti, mistä hitosta riittää puita pinoon ja kasvatettavaksi!? Kuitenkaan sitten nuo runkoluvut eivät täsmää latvuston hoitoon, järeyksiin ym. nähden. Koivikoissa sitten juostaan 10 vuoden jälkeen eh:lle 20 litraisille riu’uille…!

    Visakallo

    Eipäs nyt sentään satuilla! Ei oikealla maapohjalla hoidetut, yli 10-vuotiaat raudukset ole 20 litraisia riukuja. Jos olisivat, eihän silloin kukaan viitsisi koivuja kasvattaa.

    A.Jalkanen

    Joo. Energiahakkuun kertymä saadaan siis riittäväksi vaikka rungon koko ei ole suuren suuri, kun poistettavien runkojen määrä on suuri. Lähtien tasolta 3000 – 4000 ja päätyen tasolle 1000 – 1200 runkoa. Jatkossakin energiahakkuita voi olla enskan vaihtoehtona.

    suorittava porras

    Kysyn Visalta suoraan ,toimisitko samoilla periaatteilla ,jos kemeravaihtoehto puuttuisi? Metsätaloutesi on varmasti keskivertoa paremmassa kuosissa , mutta pieniläpimittaisen puun korjuu epäilyttää vahvasti. Minkä tahaansa pieniläpimittaisen puun korjuu on vähintäänkin huonosti tuottavaa eikä lopputulos hakkuun jälkeenkään ole kehumisen arvoinen.

    Ristiriita on siinäkin ,että taimikonhoidon laiminlyönistä seuraavat kasvavat kulut muuttuvatkin jossakin vaiheessa tuloksi ja ilmaiseksi työksi ,kun riittävän kauan odottaa. Metsä on kuitenkin monessa tapauksessa jo osittain pilalla ja rahat jotka rästien korjaamiseen uhrataan menevät ainakin osittain hukkaan.

    Ei se energiapuukaan mikään taikasana ole ,jolla voidaan kumota talouden realiteetit . Leimikon keskijäreys pienimmillään voi olla 50 litraa/ runko. Kannattavassa toiminnassa liikutaan lähempänä 100 litraa. Lisää kokoa puulle kaipaa energiasektorikin. Siksi aletaan käyttää tukkiakin ,kun se tulee edullisemmaksi käyttöpaikallaan pienpuuhun verrattuna .

Esillä 10 vastausta, 1,791 - 1,800 (kaikkiaan 1,930)