Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Hyvä laatuiset vanerikoivikot sioittuu Keski-Suomesta alaspäin. Meillä tässä itärajalla tuntumassa on vähemmin varsinaisia vanetin kasvatus vyöhykkeitä ja viljelyksiä, joten laadun täyttävä vaneri käy täällä vielä kaupaksi. Kainuun puolella ei ole montakan ostajaa joka vanerista maksaa lisähintaa, vähäisen kertymän johdosta.
Suorittava: Metsäkeskuksen selvitykseen ei kuulu jatkuvan kasvatuksen metsät, hoitomuoto ei sisällä ensiharvennuksia. Myös jk metsät ovat hoidettuja metsiä, siinä kuin jaksottaiset metsät ovat. Jk metsissä otetaan kyllä luontaiset vaihtoehdot huomioon, mutta ei sentään jätetä hoitamatta tai jätetään luonnon hoidettavaksi.
Eipä kuulu ,mutta jk-menetelmän ja hoitamattomuuden lopputulos on sama. Huono taloudellinen tulos. Molemmissa pyritään selviämään ilman mo:n työpanosta.
Myös jk metsät ovat hoidettuja metsiä ja niissä hoitotyötä on selvästi vähemmän. Hoidetuissa jk metsissä taloudellinen tulos on vertailukelpoinen jaksottaiseen metsänhoitoon verrattuna.
Kävin muuan puron varsilta keräämässä rouskuja. Näytti kuusikko olevan hyvässä kasvussa. Kuusitukkia myyntiin ja nouseva kuusikko alta täyttymässä seuraavaan myyntiin. Ei ollut ensiharvennuksesta ja kemerasta, jk metsää, että sellaista mantraa.
Palataanpa AJ:n 16.8. 8:45 teoriaan…: ”Ei puhuta ihan hoitamattoman vitelikon kasvatuksesta, vaan taimikonhoidon jälkeen jää männikköön pystyyn luokkaa 3000 runkoa. Siitä energiahakkuussa poistuu karsittuna rankana noin kolmannes (50 m3) ja jää enskaa odottelemaan vajaat 2000. Enskan poistuma 100 m3. Menikö yhtään oikean suuntaisesti?..”
Onko nuo luvut teoriassakaan mahdollisia?
Ollaan siis n. 6 metrin pituusvaiheessa, joten 3 tuhannesta rungosta kehityykö latvuston kärsimättä 50:tä mottia energiapuuta? Kuinka onnistuu konekorjuu noin tiheässä puustossa vaurioitta, silla kasatkin olisi johonkin sijoitettava ja nosteltava pankoilla? Aukaistut korjuu-urat taimikkoon on ennenaikaisesti syönyt puun tuotannon niistä, eikä ”vajaasta 2:sta tuhannesta” ensiharvennus tuota mitenkään 100 mottia pinoon…
Visakallo voisi tarkentaa mehtäukolle lukuja. Itse en ole teettänyt energiaharvennusta kylvömännikköön.
3000 runkoa ei ole männikössä vielä mahdottoman ylitiheä. Jos energiapuun hinta on korkea, sen korjuun sisältävä kasvatusketju on todennäköisesti kannattava, vaikka ajourat vähentävät kasvua muutamia prosentteja. Vielä kannattavampi se olisi, mikäli hyvästä männyn laadusta maksettaisiin lisähintaa. Tulevassa Metka-tuessa jäävän puuston enimmäismäärä on muistaakseni 2500 runkoa, joten selvästi ylitiheitä kohteita on sen jälkeen enskavaiheessa ehkä nykyistä vähemmän. Energian ja kuitupuun hinta sitten ratkaisee kumpaa korjataan.
Uskoisin että noin 10 metrin pituusvaiheen energiahakkuu, jossa poistuma on 1000 runkoa (3000 > 2000) x 50 litraa on mahdollinen ja kertymäksi tulisi se 50 m3. Runko on karsiutunut osapuilleen puoliväliin eli 5 metrin matkalta. Jatkossa ensiharvennus noin 15 metrin pituusvaiheessa, jossa poistuma arviolta 100 litraa x 1000 runkoa eli 100 m3.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,771 - 1,780 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.