Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
AJ esittämää ajatusta voi joku tukea, mehtäukko ei. Taimikkoharvennushan tehdään männylle 5-7m pituudessa raivaussahalla alle 2000:n r/ha. Sieltä on pitänyt raivauksissa poistaa lehtipuuroju, sillä nopeana kasvussa ne olisivat mä latvojen päällä. Energiahakkuussa ne ovat sitten pienirunkoista alispuuta. Näiden korjuuseenko pitää järjestää vielä koneketju? Vaikka sellainen on ollut monta kymmentä vuotta, ensmäistäkään energiasavottaa ei ole omissa metsissä noin tehty. Se tavara otetaan 2-3 harvennuksilta ja avoilta.
(Ps. raivaamattomia pusikoita on enempi ja vähempi edelleen jollain kuvion kulmalla…)
Miettikääpä onko lopulta järkevää käyttää runsaasti päästöjä aiheuttavan koneen aikaa keräämään yli tuhat runkoa enemmän hehtaarilta verrattuna optimaaliseen alle 2000 rungon määrään? Lähi- ja kaukokuljetuksissakin kuormatiloissa on enemmän ilmaa ,kun kiinteää puuta , kun puu on peräisin pienirunkoisilta kohteilta. Ongelma korostuu ,jos täyspitkän rangan sijaan kuormissa on runsaasti vajaamittaista silppua. Ei ole kenenkään etu lisätä tämän silpun määrää.
PS. Se runsas tuhat ylimääräistä runkoa hehtaarilla tarkoittaa käytännössä vähintään yhtä kokonaista konetyöpäivää ko pinta-alan kuviolla. Puhutaan saantoon nähden hullusta tuhlauksesta.
Energiapuuhakkuut ovat jaksottaista metsänhoitoa, sitä ovat myös ensiharvennukset ja kemeratuki, joka ei oikein sovellu jatkuvaan kasvatukseen. Hoitomuodot poikkeavat täysin tässä suhteessa toisistaan. Minkälaisia metsiä sitten tuottavat. Metsät poikkeavat toisistaan ja puuntuottotapa on erilainen. Ns. pusikoituminen jatkuvassa kasvatuksessa on vähäistä ja tarvetta jaksottaisen tapaiselle puunkojuulle ei ole.
Huonosti toteutetussa jaksottaisessa kasvatuksessa ja jatkuvan kasvatuksen metsissä on tismalleen sama ongelma . Myytävää kertyy vähän ja laiminlyönnit kostautuvat heikompana tuottona. Molemmat perustuvat uskomukseen ,että luonto hoitaa metsiä ihmistä paremmin tai haluttomuuteen tehdä tarvittavat hoitotoimenpiteet ajallaan.
Meillä päin motot hakkaa poistettavien puiden rungon järeyden mukaan kuutiotaksalla , eikä ha taksalla. Puutavara -autot laittaa puita kuormaan auton vaa’an mukaan täydet painot, olipa kasassa millasta tavaraa tahansa.
”Kuitupuun ja energiarangan kertymän ero on nykymitoilla (6cm/3cm) ollut 20% kahta puolen riippuen tietenkin leimikon laadusta.”
Puhutaan ilmeisesti pienikokoisista rungoista, josta ei euroja ole muutenkaan luvassa. 50 litraisesta rungosta 20% on 10 l. Hienosäätö sitten sen mukaan miten päin prosentit lasketaan, mutta suuruuluokka siis näin. Jos latvuksen paksuus on 4 cm, on sen tilavuus 1,3 l/m. 10 litran kertymään tarvitaan yli 7 m tällaista rankaa. 5 senttisen tilavuus on 2 l/m eli sellaistakin kuluu 5 m.
Kuulostaa siltä, että talousmetsässä 20% lisäys ei toteudu. Samaa mieltä olen siitä, että jätetään raivaamattomat pusikot keskustelun ulkopuolelle.
Gla, 15-20 % :n lisäys energiapuun korjuun kokonaismäärässä näyttää toteutuvan, joskus jopa reilusti, kun huomioidaan 3 cm läpimitta, haavat, lepät, ja muu tavaralaji hakkuussa kelpaamaton puu. (oma kokemus)
Sora Ensolta tämä läpimitan pudotus oli reilu teko metsänomistajille, vapaa katkonta kuiduilla vielä parantaa lopputulsta. Silloin kun kuituleimikoita oli yltä-kyllin tarjolla ja kantohintataso oli vakaa, korjuu vääristi kauppaan kuuluvan kuitu kappaleen järeyttä ja pituutta.
Oikea oppisesti kuidun jakokin on kuin erikoispuun tekoa, aptin kautta voidaan painottaa ja vaikuttaa mitä pituuksia kuidusta halutaan. Aiemmin hyvin monesti törmättiin siihen, että kuidusta haluttiin niitä täyspitkiä kuitukappaleita ja loppu olikin jakojäännöstä, joka näkyi metsässä myyjän silmään pahasti.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.