Onhan käytössä usein nk. minimirunko. Sillä estetään olemattomien rassien teko ja keskijäreyden romahtaminen. Rankakorjuussa se on apumitta. Minimirunko myös tukillakin.

Kyllähän kuitukasoissa lähes aina näkee niitä jotka on tehty alle mitan eli katkenneet aineksen puutteeseen. Silti ne on laitettu kasaan ja menevät kuiduksi muiden mukana. En käsitä mikä siinä on ongelma. Tyhjää vähempää ei voi puida. Viisi senttiä latvaläpimittana on lähes arkipäivää jo nyt firmojen kasoilla. Paljon on niitä joissa ei voi mitata kun on tullut ”nuolenkärkilatvus”.

Paljonkohan energiapuun (ranka) kertymä oikeasti eroaa kuutioissa kuitupuusta ja paljonko latvaläpimitan pudotus 5 senttiin vaikuttaa? Eihän hellapuista kuutioita yleensä saada.

Ehkä enemmän on vaikutusta sillä, miltä työmaa näyttää, kun maahan jää vähemmän latvusta. Sekapuustoisissa energiakohteissa tietysti myös se, että kaikki puulajit kelpaa. Ja tekijälle mukavampaa, kun ei tarvitse välittää puulajeista ja laatuvaatimuksista.

Teknisesti ja työskenneltäessä ei ole mitään harmia, jos latva- lpm ohenee. Hyvä että puu tulee kunnollisista rungoista tarkkaan pinoon.

Yksittäiset ohuet kepit raivaamattomassa pusikoissa kyllä lanautuu raiteisiin, se on vain fakta. Mo:n laiminlyöntejä ei tarvitse korjuussa paikata.

Kuitupuun ja energiarangan kertymäero voi olla Visan esityksen kaltainen , mutta rahallinen saanto samoilla prosenteilla toiseen suuntaan järeämpään tavaraan pyrkivän eduksi myöhemmissä hakkuissa .  Energiapuun kasvattaminen taimikonhoidon kustannuksella tulee kalliiksi. Eikö niistä hakkuun tuloksena harvaksi päätyneistä tiheiköistä ole vieläkään opittu ? Hetkellinen pula kuitupuusta ja tilapäiskäytännöt eivät saa sumentaa ajatuksia metsänkasvatuksen perusteista. Varsinainen tili saadaan kuitenkin päätehakkuusta .