Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Lopputulos kyllä selviää ,kun tehdään toinen harvennus.
Jos työtä tehdään koneilla ,jotka eivät ole edenneet tuotannossa juurikaan nollasrjaa pidemmälle eikä kuljettajakaan pysty tekemään toivottua taloudellista tulosta , on menetelmä pidemmän päälle vähintäänkin epävarma. Eletään täysin toiveiden varassa.
Videossa käsiteltiin kooltaan poikkeuksellisen isoa kuviota ,mutta haluaisin kurkistaa yrittäjän pään sisään siinä vaiheessa ,kun on pakko ketjuttaa hehtaarin tai parin kohteita ,kun isompia ei ole tarjolla eikä koneella pysty tekemään jäykempää tavaraa . Näitähän enskoista on suurin osa. Alituista siirtoa ,josta aiheutuu vain kuluja. Sopimukseton yrittäjä on lisäksi hyvin heikossa asemassa töiden suhteen. Saa tehtäväkseen enimmäkseen ne työmaat ,jotka eivät muille kelpaa . Harva maanomistajakaan on valmis maksamaan työstä riittävästi ,jotta kannattavuus olisi taattu. Sellaisia isäntiä-renkaanpotkijoita- kyllä riittää ,jotka ova vailla sitä ja tätä ,mutta kun kustannuksia vastaavasta työn hinnasta aletaan keskustella , into laimenee kummasti.
Surullista jos ei osaa laskuttaa tekemistään töistä ja siirroista. Varmasti iso osa koneyrittäjistä kokee olonsa turvalliseksi ison firman sopimusyrittäjänä,” saat tehdä enemmän, mutta vähän halvemmalla, mutta vasta kun näytät kauppakirjat riittävän isosta koneketjusta.” Sitten on yrittäjiä jotka laskuttavat ja laskevat kulut harvennuksilla oikein, tekevät siistin jäljen eivätkä v-tuile asiakkaalle jos harvennusajankohta on +/-1 v heidän mielestään väärä tai kuviolla on enemmän kuin yksi puulaji.
Osa ”vanhan liiton” metsänomistajista varmaan kelpuuttaisi tuon koneen metsäänsä siinä kuin metsurinkin. Jos välikäden kulut jäävät pois, diili voi olla kannattava molemmille osapuolille.
Suurin osa myös uuden liiton metsänomistajista kelpuuttaa tuollaisen harvennusjäljen. Kysehän on yksinkertaisesti kysynnästä ja tarjonnasta. Jos haluaa urattoman hakkuun, vaatii sellaisen. Kyllä se järjestyy kun vaatijia on tarpeeksi.
Ilman rahaa vaatimuksilla ei ole pohjaa. Maksukykyä ei ole löytynyt tarpeeksi tähänkään asti eikä löydy jatkossakaan. Renkaita on kyllä potkittu aivan riittävästi asian tiimoilta jo kymmeniä vuosia.
Pienet koneet soveltuvat heikon tuottavuutensa takia myös varsin huonosti nykyiseen korjuutoimintaan. Jo pikainen keskustelu korjuuesimiesten kanssa voi vähän valaista asiaa. Tehoton korjuuketju on korjuuesimiesten painajainen.
Turha lähteä pakittelemaan kehityksen suhteen ,kun sen suunta on vakaasti kohti kalustoa ,joilla kaikki hakkuutarpeet voi täyttää tarvittaessa yhdellä käynnillä. Kun metsät hoidetaan kunnolla alustapitäen , koneen koko ei ole ongelma ja metsäänkin on tarjolla ammattitaitoista väkeä. Esimerkkivideollakin töissä oli harjoittelija. Kovaa ammattilaista ei tuolle kalustolle ole varaa palkata.
”Surullista jos ei osaa laskuttaa tekemistään töistä ja siirroista.”
Ei yrittäjälle ole koskaan ollut ongelma kirjoittaa laskua. Mutta kun hinnat sovitaan etukäteen, tuleekin ongelmia. Se heijastuu kannattavuuteen.
Katsoin videon puoliväliin ja ainakin siihen saakka jälki oli hyvää. Kustannuspuoli on eri asia. Siitä ei ole verrokkidataa olemassa tuolta kohteelta. Mutta jos 3 m ajourat levitetään kakkosharvennuksessa 5 metriin, ei kai se mikään ongelma ole.
Voisin hyvin teettää ensiharvennuksen tuolla, jos kustannukset pysyy kurissa. Veikkaan, ettei pysy kun tuntematon mo ilman youtubekanavan mainosvaikutusta tarjousta kysyy.
Mielenkiintoista on sekin, että yksi jättää ajourat jo istutusvaiheessa, toinen tekee ne vasta kakkosharvennuksessa. Metla laski joskus, että ajourien reunavaikutus parantaa puuston kasvua, mikä kompensoi ajourien pinta-alaa.
Itselläni seuraavaan ensiharvennukseen tulee mukaan viereisen kuvion männikön kakkosharvennus sekä kunnostetun koivikon harvennus, jossa osa alkaa olla jo tukkipuukokoista, kuviorajalla paikoin hyvinkin järeää puustoa, ja pari muuta kuviota, myös kaksijaksoista, joten pienkoneilla ei taida olla jakoa tällaisella työmaalla. Kun kuviokoko on n 0,5-3 ha, on pakko yrittää yhdistellä, jotta saa mielekkään leimikon.
On alueita, joissa ensiharvennuksia ei saa kaupaksi ilman sopimusasiakkuutta. Ei, vaikka pinta-ala olisi 10-20 hehtaaria. Hankintana saa kaupaksi. Videolla mainitaan, ettei nuo pienet koneet kilpaile suurten kanssa eikä kauppaa synny yhtiöille.
Kyllä minä tilaisin pienen koneen hankintana töihin, jos vaihtoehtona olisi ensiharvennuksen lykkääntyminen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,701 - 1,710 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.