Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Energiametsä on joillekin kirosana, mutta siitä maineesta pitäisi ehkä pyrkiä eroon. Ainakin Visakallo on ollut tyytyväinen kylvömänniköihin jotka on hoidettu energiahakkuulla. Kannattaisi varmaan hoitaa metsää samalla tavalla riippumatta siitä, miten ensimmäinen kaupallinen hakkuu toteutuu – enskana vai energiahakkuuna.
Selluteollisuus on osallisena tässä sopassa, kun se on edunvalvonnassaan vartioinut oikeuttaan kuitupuuhun ja suhtautunut torjuvasti kuitupuun käyttöön energiaksi. Samoin jotkut EU:n elimet ovat ajaneet kaskadiperiaatetta, jonka mukaan puusta pitää pyrkiä ensin tekemään jotain muuta ja vasta muuhun käyttöön kelpaamattomat jakeet poltetaan.
Uudet Metka-ohjeet ovat astetta paremmat, kun niissä on taimikoissa jäävän puuston enimmäismäärä. Sitä en osaa ennustaa miten Metkan pienpuun korjuutuki kohdistuu ja mitkä sen vaikutukset ovat.
Toivottavasti se tuki päätyy taholle ,joka tekee huonosti kannattavat työt ,eikä sille taholle ,joka jättää työt tekemättä ja on saanut tuet vain kirjoittamalla nimen paperiin. Täälläkin kehuskellaan ,kuinka on järkevämpää jättää taimikko hoitamatta ,kun energiapuuvaihtoehdon valinneena työn tekevät muut ja risuista saa tukien pönkittämänä paremman hinnan ,kun kuitupuusta. Tämähän on suoranainen kannuste virheelliseen toimintaan.
Kummasti tämän toimintamallin kielteiset vaikutukset tulkitaan vielä liian isojen koneiden ja osaamattomien kuskien ja ahneiden yhtiöiden ”ansioksi”. Metsään kuitenkin mennään ennen aikojaan ,kun puuston latvus on liikatiheyden vuoksi supistumassa hälyyttävästi ,mutta puut aivan liian laihoja korjattavaksi taloudellisesti. Mieltä vaivaakin kysymys ,kuka osapuolista on lopulta ahne ja jonka osaamisessa on puutteita.
Kyllähän toiminnassa on ollut hyväksikäytön piirteitä. Yrityksessä joissa on täytelajina energiapuunkorjuu, sen varjolla on työnnetty kaikenlaista risupaskaa korjattavaksi. Puret hammasta ja senkun teet, tai seuraava allekirjoitus tökyttää.
Suorittava. Ei kai enää kukaan kirjoittele että taimikonhoidot kannattaa jättää tekemättä e-puun ja kemeran hyväksi ? Näitä juttuja oli silloin vanhan kemeran aikaan. Nythän kemeran saa myös kuitupuulle kunhan on sopivan kokoista ja tarpeeksi lähtee. Lähtökohdat ovat nykyään hieman toiset.
Onneksi se hoitamattomuusbuumi oli lyhytaikainen , mutta nyt niitetään sen satoa ja ihmetellään harvennusjälkiä .Lukijoiden kuvissa edustava esimerkki 2005 uudistetusta metsästä , joka on juuri siltä ajalta ,kun yleisesti tarjottiin vaihoehtoa jättää taimikko hoitamatta tavoitteena energiapuusato ennen varsinaista ensiharvennusta. Tämä ajatus putkahtaa vieläkin pintaan tällä palstalla ,joten oppi ei ole mennyt kaikille perille. Kemera tuntuu kiinnostavan enemmän ,kun metsän biologiset tarpeet .
Ei Kemera/Metka metsien hoitamattomuuteen liity, vaan juuri päinvastoin. Metsänomistajalle on tärkeintä taloudellinen tulos, jotta metsänomistamista pystyy ja kannattaa jatkaa. Metsän biologiset tarpeet ovat metsän talousmielessä omistamisessa aivan itsestäänselvyys.
2000-luvun alkuvuosina oli suosituksena tietyissä kohteissa pyrkiä kasvattamaan e-puumetsää mutta ei ilman taimikonhoitoa. Tiheyssuositus oli 4000 kpl/ha eikä 2000 kpl tai vielä vähemmän 10000 kpl/ha.
Eipä tullut tuhoriskien lisäksi mieleen ,kuinka paljon kalliimmaksi tulee keräillä 3000 runkoa samaan kuutiosisältöön verrattuna 750-1000:n rungon keräämiseen . Lisävaatimus oli lisäksi eri koneet kyseiseen hommaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.