Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Yläharvennus on enskassa jo vähintään osoitus ”herran haltuun ” jätetystä taimikosta, jota ei ole ainakaan hoidettu oikein. Munaus on kaikkein pahiten pilalle vievä asia männikössä.
Kun huomattalla osalla ns. ”Fiksuja puuntuottajia” on jäänyt avohakkuun jälkeen jopa metrienkin korkuisia ”Oikein rotupuita” kasvatettavaksi, jolloin niistä saa jo enskassa tukkia, niin he ovat vaalineet niitä varhaiperkauksen ajan ja taimikonharvennuksen ajan.
Kun viimeinen tilaisuus olisi ollut taimikon perkauksen aikana poistaa kaikki etukasvuiset susipuut – Silloin niiden poistaminen ei tekisi itaralle ja tyhmälle JeZZelle niin kovin kipeää.
Miksi kasvattelette umpitiheää ongenvapapöpelikköä, kun sitten hoitohakkuun aikana ja jälkeen itkette ja nau`utte sitä, että mopokuski raastoi ”hyvän metsän” ihan pilalle.
Virheen toki tekee myös Mopokuski, kun pistää moisessa risukossa koneen käyntiin.
Jätkä se osaa yllättää. Välillä ihan järkeviä kannanottoja joihinka ei voi kuin olla samaa mieltä. Tuohon metsäkeskuksen tarkastukseen liittyen niin olisiko siinä järkeä että tarkastus tehdään ennen ja jälkeen harvennuksen. Nähdään lähtötilanne ja työn tulos. Samalla voitaisiin kysyä mitä erillisohjeita työn suorittajalle on annettu ennen työn suorittamista. Metsänkäyttöilmoituksista löytyvät nämä tiedot ja sen perusteella voitaisiin päättää mistä työmaista tarkastukset tullaan suorittamaan. Jos halutaan puolueeton tarkistus niin ei kerrota työn suorittajalle että tarkastus tullaan tekemään juuri siitä työmaasta.
Hyvä ehdotus Mm. Kuvat mukaan metsänkäyttöilmoitukseen!
Valvontaa voidaan tehdä joko satunnaisotantana kaikista kohteista tai riskiperusteisesti, hankalimpiin kohteisiin painottaen. Jälkimmäinen ei kuvaa koko populaatiota oikein, mutta estää huonoja harvennuksia, koska tiedetään että niistä jää helpommin kiinni. Ryhdistäisi ehkä metsänomistajien valmistelevaa toimintaa?
Männikkö syntyy luontaisesti semmoseksi, että räkämäntyjä tulee taimikkoon, jos on rehevä kasvupaikka männylle. Karulla kasvupaikalla on mahdollista kasvattaa isommista taimistakin tukkipuita joissa laatu riittää tukiksi myyntiin. Paremmasta laadusta kun ei makseta mitään lisiä nykyään.
Syntyy vaikka mitä, mutta siksi on rs.Jos kuitenkin tavoitellaan tasaista täystiheää taimikkoa josta täällä on toitotettu, etukasvuiset harakannaintitatit on todellakin kellistettävä. Ympärillä oleva hennompi aines muutoin taatusti tuhoutuu. Ja kun eh se turilas kaadetaan, päästään reikäisyydestä ym. aukkoisuudesta voivottelemaan.
On ilmeisen vaikea rasti hyväksyä, että urakoitsijoista löytyy yrittäjiä, jotka ensiharvennuksilla harsivat valtapuustoa tarpeettomasti. Hoitomuotona jaksottainen on tasakokoista ja tasaikäistä. Vähän siellä on susipuita, jolla perusteella voidaan harsia. Valtapuusto riittää hyvin tavoitetiheyteen, mutta jostain syystä näin ei kuitenkaan toteudu. Ensiharvennusmetsät eivät ole vielä harsinnan kohteena olevia metsiä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.