Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
<p>Anneli. Sinun kannattaisi tehdä kurssimatka tämän päivän metsätyömaalle ja samalla perehtyisi niihin metsäkoneissa oleviin korjuuohjeisiin. Et esittäisi sellaisia korjaustoimia jotka ovat nyt jo olemassa. </p>
Mistäs ne havaitut liian voimakkaat harvennukset johtuvat, jos kaikki osapuolet tietävät miten korjuu pitää tehdä? Ovatko annetut ohjeet sittenkin liian epämääräiset? Vai toteutus ei noudata ohjeita?
<p>Jos tekisit kuitenkin sen tutustumiskäynnin sinne harvennustyömaille voisi asia alkaa hahmottumaan. Niin kuin jokainen joka työskentelee metsäalalla tietää että yhtä selkeätä syytä ei ole eikä kahta samanlaista työmaata ole eikä kahta samanlaista metsänomistajaa ole. Näistä ne syyt alkaa hahmottumaan. Edelleen on hyvä lukea Tiinan kolumni metsälehdessä. Aika hienosti hän avasi koko asian ytimen.</p>
Yksi ongelma ovat pienirunkoiset kohteet ,joiden arvioinnissa relaskooppi ei aina anna oikeaa tulosta. Olisikin parempi siirtyä mittaamaan rungot samalla tavalla ,kun moton puomia avuksi käyttäen tehdään. Tarkastaja tarvitsee vain etäisyysmittarin, jolla pystytään mittaamaan millilleen mittauspisteestä käsin ,mitkä rungot ovat 11 metrin puoliympyrän sisällä . Keskiläpimitan määrittämiseen löytyvät välineet jo ennestään. Relaskoopit jotuavat museoon.
”Anneli. Sinun kannattaisi tehdä kurssimatka tämän päivän metsätyömaalle ja samalla perehtyisi niihin metsäkoneissa oleviin korjuuohjeisiin. Et esittäisi sellaisia korjaustoimia jotka ovat nyt jo olemassa.”
Jos jokaiselle työmaalle tarbitsee korjuuohjeet, niin eipä ole paljoa jäänyt tietoa korvien väliin.
Ehdottomalla varmuudella – Kun tiedän kuka ja millä on tulossa hakkaamaan leimikkoa, voin hyvällä mielellä vaikka lähteä Epyktiin muutamaksi viikoksi: Homma sujuu yhtä hyvin kuin sen itse tekisin (= ilman virheitä)
Puiden mittaus voidaan siis tehdä tarkasti sekä korjuuta tehtäessä että niitä tarkastettaessa. Tämän ei pitäisi olla nykytekniikan oloissa ongelma. Vaihtelevassa metsikössä voidaan tarvita enemmän koealoja kuin tasalaatuisessa kohteessa.
Enää tarvitsee tietää mikä on tavoite. Mennäänkö harvennusmallin ala- vai ylärajan mukaan vai pyritäänkö keskelle – tämä riippuu mm. siitä montako harvennuskertaa tavoitellaan. Pienirunkoisissa kohteissa halutaan ehkä jäävän enemmän runkoja kuin normaalisti vastaavan kehitysasteen metsikössä tehtäisiin.
Meidän metsänomistajien ykkösroolina on hoitaa ennen harvennusta tarvittavat toimet kuntoon. Meidän pitäisi kuitenkin myös tietää, millaista informaatiota kaupan yhteydessä pitäisi ostajalle antaa, että ensiharvennus sujuisi paremmin kuin tähän saakka.
Se ainakin on myönteistä, että nuoriin metsiin kohdistuva puute on nostettu esiin. Tuskin tässä osattomia osapuolia löytyy ja koska kysymys on metsän kehittymisen kannalta tärkeästä vaiheesta, on siihen myös puututtava. Voi olla niinkin, että uusi metsälaki on vaiheessa ja alkaa näyttämään tapansa. Alkaako käytännössä rajoituksista vapaa metsänhoito ja sen kontrolli, käytännössä vähemmän kontrolloitavaa, tuottamaan nuoria metsiä ja toimintatapoja, joista on huomautettavaa?
” Vaihtelevassa metsikkkö” on mitä todennäköisimmin ollut hoitamaton metsikkö. Sellaisssa on väistämättä pienirunkoisia alueita . No miksi kaikkien laiminlyöntien jälkeen on kellään osapuolella otsaa vaatia konekuskilta priimaa?
”…millaista informaatiota kaupan yhteydessä pitäisi ostajalle antaa..” Jos mo on asiasta uuno, Tapion ohjeet ovat kuitenkin taustalla ja laki perälautana.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,651 - 1,660 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.