Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,929 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • mehtäukko

    Mitä tuo olisi Suomeksi?

    A.Jalkanen

    Kertauksen vuoksi kommenttini Hesarissa kun täällä epäillään että konekuskit masinoidaan aina syyllisiksi.

    Hesarin otsikko: Onko metsien harvennus­skandaali totta?

    Kommentti (Anneli Jalkanen 23.5. 11:25).

    ”Toiminnassa olisi korjattavaa lähes kaikilla osapuolilla. Yksi osapuoli saa synninpäästön.

    Metsäkeskus: puutteellisiksi epäillyt harvennuskohteet tulisi tarkistaa maastotyönä. Jos maastotyön ohjeissa on parannettavaa, Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointi voinee auttaa siinä.

    Metsänomistajat: taimikot kannattaa perustaa aiempiin ohjeisiin verrattuna hiukan harvempina. Suuntaa antavasti mutta alue ja kasvupaikka huomioiden: koivua istutetaan noin 1200 kappaletta tai 3 metrin välein, kuusta noin 1400-1600 tai 2,5 metrin välein ja mäntyä 2200 tai 2 metrin välein. Männyn voi myös kylvää riittävän alkutiheyden aikaansaamiseksi.

    Tämän jälkeen tehdään vähintään kaksi raivausta: varhaishoito ja taimikonhoito. Rehevällä paikalla tarvitan yleensä vielä ennakkoraivaus ennen ensiharvennusta. Jos jokin osio unohtui, voidaan tehdä energiahakkuu, siinä runkojen suuri määrä haittaa vähemmän. Raivauksiin ja energiahakkuuseen saa tukea Metka-ohjelmasta (tänä vuonna vielä ”kemera”).

    Puun ostajat: tehdään epävarmoille kohteille maastokäynti ennen kauppaa. Metsänomistajalta tai mhy:ltä voitaisiin pyytää tarjolla olevasta leimikosta kuvia sekä mittaustietoja (puulajiosuudet, runkoluku, keskijäreys, pohjapinta-ala). Niistä selviää onko ennakkoraivauksen tarvetta ja onko kohde kypsä ensiharvennukseen.

    Korjuun suorittajat: ei olennaisia parannuskohteita. Jos kohde on hyvä, jälki on yleensä katseen ja tarkastuksen kestävää.”

    mehtäukko

    No aamen.

    mettämiäs

    Metsäkeskuksen Nikkola jaksaa vielä urputtaa mittaustuloksistaan; eikö millään enää ole mitään väliä. Lietzen kirjoitti ihan oikein tuoreessa Metsälehdessä tästä asiasta. En todellakaan haluaisi veroeuroillani olla rahoittamassa Nikkolan palkanmaksua, jos otantamittaus ei tullut opintojen aikana tutuksi. Nikkolassa olisi kyllä presidenttiainesta eli kannattaisi vakavasti harkita ehdokkuutta tulevissa vaaleissa, koska nykyinenkään ei ole koskaan mitään virheitä tehnyt ja ollut aina oikeassa…

    A.Jalkanen

    Nikkola: ”Valtakunnallisten korjuujälkitarkastusten perusteella voidaan sanoa, että enemmän kuin puolet ensiharvennuksista toteutetaan niin, että työn jälki ei kaikilta osin täytä hyvän metsänhoidon suosituksia. Suurin syy tähän on liian voimakas harvennus.”

    Kumpi oli liian alhainen, runkoluku vai pohjapinta-ala?

    mehtäukko

    Nämä nikkolat osaavat hurskastella. Selvittäisi ensin, johtuuko puutteellinen työnjälki vain motokuskeista, vai kaikista muista laajoista syistä. Niitä ovat korjuu-olosuhteet, maastovaikeudet, hoitamattomat metsät, harvat tai liian pienipuustoiset harvennukset, mo vaatimus harvuudesta.

    Saman suuntainen tulos, mutta jos runkoja jää riittävästi, lopputiheyteen ja laatuun voi enempi vaikuttaa.

    Jovain

    On paljon myös pilalle harsittuja. Hyvän valtapuuston omaavia metsiä ensiharvennuksia, joista harsitaan raakasti valtapuustoa pinoon ja jätetään tilalle alemman latvuskerroksen puustoa, joista ei koskaan tule mitään, valtapuuston veroista metsää.

    suorittava porras

    Jovain jossakin määrin oikeassa ,mutta näin tehdään vain omistajan pyynnöstä ,kun isännän rahat ovat vähissä..

    mehtäukko

    Kun se ”pilalle harsiminen” voi johtua annetuista ohjeista tai valtapuusto on harakan naintiin soveltuvaa paskalaatuista mötkyä. Jos siinä pystyy pelastamaan riittävän tiheän laadukkaan”alemman latvuskerroksen puustoa”,toimenpide on oikea.

    A.Jalkanen

    Jovaiin mainitsemat pilalle harsitut lienevät kuitenkin poikkeus, kun ensiharvennus tehdään alaharvennuksena, ellei erityisestä syystä ohjeisteta toisin (kuten mehtäukko edellä totesi).

    En ole uutisoinnissa nähnyt eriteltynä kahden eri virheen osuutta kokonaisuudesta, eli mikä oli liian voimakkaan harvennuksen kriteeri.

    Korjaustoimenpide? Annetaan konekuskeille täsmällinen ohje: määritellään lopputulos jota tavoitellaan numeroina. Ei pelkästään viitata metsänhoitosuositusten harvennusmalliin, koska niissä on laaja vaihteluväli. Kuinka monta runkoa ja paljonko pohjapinta-alaa jää hehtaarille? Periaatteessa konetyössä on jatkuva seuranta, joten ainakaan aineiston pienuus (otanta) ei tule tässä kohtaa ongelmaksi.

     

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,930)