Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Alueista 60% oli muka tarkistettu droneilla. Miten Metsäkeskus voisi tuottaa laajoja raportteja harvennusten toteuttamisesta, kun sillä on resursseja tarkistaa Kemera kohteista 5%. Kolhoosilaitos yritti astua liian isohin saappaisiin, kyse on tilastoivasta viranomaisesta.
Kuten jo aikaisemmin kommentoin, jos metsäkeskus ei järjestä vastaavaa infotilaisuutta kuin väärää tietoa levittäessään, Einin ja Rakemaan pitää ehdottomasti viipymättä erota tehtävistään. Jos eivät ymmärrä erota, siinä tapauksessa pitää välittömästi antaa potkut kummallekin.
Keskustelu on päässyt jo Hesarin taloussivuille. Sain näkyviin kommentin:
”Lukekaa Metsälehden keskusteluketju ”Metsäkeskus selvitti: ensiharvennuksista lähes” niin saatte oikeaa tietoa.
Aiempienkin vuosien inventaariot ovat osoittaneet heikkenevää kehitystä ensiharvennuksissa, joten ilmiö ei ole uusi. Yksi merkittävä selittäjä on taimikonhoitojen laaja laiminlyönti: pieniläpimittaisesta pusikosta ei tule harventamalla hyvää. Vaikka runkoja olisi riittävästi, pohjapinta-ala jää vajaaksi ja tuuli- ja lumituhoriskit ovat korkealla tasolla.
Sisällyttäisin jatkossakin lennokit mittaukseen. Niillä saisi luotettavasti ajourien pinta-alan. Lisäksi mitattaisiin ajourien välinen puuston tiheys perinteisin maastotyövälinein ja yhdistettäisiin nämä kaksi mittaustietoa.”
Johtajien päitä ollaan vaatimassa vadille ,mutta kannattaa muistaa , että resursseja on rajoitettu poliittisin päätöksin viime vuosina voimakkaasti pienentämällä määrärahoja ja pakottamalla saneerauksiin . Nyt niitetään osin niidenkin päätösten satoa. Samaan aikaan tapahtunut ristiriitainen tavoitteiden asettelu ja metsänomistajien passivoituminen ei ole ainakaan vähentänyt ”terävän pään” haasteita. Nyt suunnitellut leikkaukset vain pahentavat tilannetta. Pelkästään pyhällä hengellä ei toimintoja pyöritetä.
Edelliseen liittyen onkin kysyttävä ,mistä osaavat tekijät suorittamaan kattavampia mittauksia tarkastusten yhteydessä? Kohteita on käytävä läpi enemmän ja koealamääriä lisättävä. Tämän lisäksi kohde tulisi tarkastaa jo ennen hakkuuta ,jotta voitaisiin todeta riittävän tiedon perusteella ,onko toimittu oikein hakkuuta toteutettaessa. Eihän voi olla harventajan vika ,jos on valittu väärä toimenpide tai sopimaton ajankohta hakkun toteuttamiselle. Nykymenetelmällä kaikki synnit kasaantuvat helposti toteuttajan taakaksi eikä varsinaisista virheistä oteta oppia siellä , jossa niiden syntymiseen on mahdollista vaikuttaa.
Tilastojen mukaan puolet uudistusaojen taimikoista ei täytä metsänhoitosuositusten vaatimuksia. Ei siis ihme ,jos puolella ensiharvennuskohteistakin esiintyy ongelmia. Kasvatuksen alkupään puutteet eivät katoa minnekäään ,vaan tulevat ilmi viimeistään harvennusten yhteydessä myöhemmin. Liian harvaksi päätyneisiin nuoriin metsiin löytyy syy jo hakkuuta edeltäneestä historiasta .
Suorittava on oikeassa, mutta valitettavasti tehdään myös toisenlaista ensiharvennusta. Puutteena ei ole metsänhoidon puutteet, vaan tekijän puutteet. Korjuuta kohdistetaan rankasti valtapuustoon, jota hyvälaatuista valtapuustoa kohteella voi olla riittävästi, mutta jostain syystä (siitäkin huolimatta) korjuu kohdistuu valtapuustoon ja täytteeksi jätetään alemman kerroksen puustoa. Joskus liikaakin, että saadaan tunnusluvut täsmäämään. Väittäisin, että eriasteisena on aika yleistä toimintaa ja voidaan pitää ensiharvennuksiin kipeästi kohdistuvana toimintamallina.
Oliko Jovainilla jotain näyttöä tästä että ensiharvennuksessa tehtäisiin vääriä puuvalintoja? Olet ilmeisesti jossain nähnyt tällaisen kohteen, mutta onko ilmiö yleistettävissä? Onko muilla vastaavia havaintoja: saannon turvaamiseksi poistetaan valtapuustoa ja jätetään heikompaa alle jäänyttä puustoa jäljelle? Jos tehdään laatuharvennusta, niin siinä ohjeen mukainen harvennus kai tarkoittaa, että jätetään latvukseltaan ja oksalaadultaan parhaita valtapuita ja ylikasvaneet ”susipuut” poistetaan. Olisiko Jovainin tapauksessa kyse tällaisesta?
Aina kun poistetaan isoimpia puita hakkuulla ollaan ryöstöhommissa. Harvennus kuuluu kohdistua vain alla olevaan puustoon. Mitään susipuita ei juurikaan käytännössä ole olemassakaan.
Niinkuin kerroin valtapuuston ”niistäminen” on yleistä ja on siinä mielessä yleistettävissä. Ei ole syytä epäillä Metsäkeskuksen palautetta (AJ:n viite edellä). ”Metsäkeskus on tarkastanut harvennuksia samalla menetelmällä 20 vuotta ja tulokset ovat heikentyneet. Liian voimakkaiden harvennusten lisääntyminen näkyy myös valtakunnan metsien inventointitiedoissa”. Onhan se aika raflaavaa, jos valtapuut nähdään susipuina ja pitää poistaa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.