Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Kyllähän metsässä työtä piisaa mutta ehkä tuonkin olisi toisinkin voinut miettiä. Tuntematta sijaintia niin lähellä tietä olevana olisi kannattanut vain kevyt pienen rytön raivaus ja antaa muutaman vuoden kasvaa. Olisi koivusta saanut aika hyvän tilin enskalla tai e-puuharvennuksella. Nyt kaikki kulujen puolta ja tavaran haaskausta. Kuntoilu nyt on tietty plussaa.
”…antaa muutaman vuoden kasvaa…” Kasvaa mitä, -pituutta vai paksuutta? Kuvastaa sitä, kun nuori metsä on moneen kertaan laiminlyöty, pitäisi vaan edelleen lisätä tuhoriskiä että ruikulat varmasti tuhoutuisivat. Nurinkurista tilinodottelua.
Ainoa ,mikä ei tuhoudu , on kannokosta syntyvä vesakko.( Edellisen sivun video)
Olen vuosia tarjonnut lääkkeeksi vesakoitumisongelmaan taimikon raivaamista hyvin varhain ja jatkokäsittelyä vuoden kuluttua. Ensimmäinen kerta pitkään kantoon sormenvahvuiseen kasvustoon ja uusinta seuraavana kasvukautena ennen ruskaa. On monta kertaa helpompi tapa hoitaa taimikkoa verrattuna yleiseen Hämiksen kuvaamaan tapaukseen. Työmäärä kahteen kertaan ajoissa tehtynä on huomattavasti pienempi ,kun Hämiksen tapauksessa yhdellä kertaa ja vesakoitumisongelma ratkaistu lähes täysin.
Edelleen on todettava ,että pienien kuvioiden kohdalla ( alle 2 ha) työ ei ole ylivoimaista monellekaan. Hämiksen tapaus vaatii rautaista ammattilaista. Se ,että pitkäksi mennyt hoitotoimenpide siirreään koneella tehtäväksi on sulaa hölmöyttä. Työ toteutetaan erittäin kalliisti eikä lopputulos täytä odotuksia.
Toinen hölmöys on ,että moisesta viivyttelystä vielä maksetaan. Velka muuttuukin näin menetellen tuloksi. Tarvitsee vain kirjoittaa kemereahakemukseen nimi alle.
Palataan varsikaiseen aiheeseen , ja siihen ,miksi harvennukset on tehty liian aikaisin. Sehän ei liene salaisuus ,että kemeraa on käytetty ennakkoraivauksiin. On kuitenkin tullut yllätyksenä (ei minulle), että puusto onkin liian pientä hakattavaksi ,mutta hakkuu on pakko toteuttaa tai jää kemerat saamatta. Ei ole varaa odottaa muutamaa vuotta raivauksen jälkeen ,että puusto järeytyisi riittävästi. Virhe pannaan auliisti toteuttajan piikkiin , vaikka päätökset on tehty muualla.
Nyt alkaa suorittavan juttuihin tulla jo hieman realismiakin mukaan. Tähän asti kun ohje on aina ollut ajoissa tehty varhaisperkaus, jolla sitten on menty ensiharvennukseen asti. Olisikohan joku metsää omistava kaveri hieman vinkannut asiasta suorittavalle?
En ole missään kehottanut jättämään th:a väliin. Olen koko ajan kannustanut tekemään kaikki metsän vaatimat toimepiteet ajoissa. Tuolloin kustannustaso on matala ja hyöty paras mahdollinen. Jesse muistaakseni oli jossakin vaiheessa saanut herätyksen Groupin asiakastilaisuudessa ,jossa pelkästään varhaisperkauksen todettiin vievän pitkälle. Th on tehtävä kuitenkin tämän lisäksi lähes aina. Valitettavan monelta molemmat jäävät tekemättä . Ei ole fiksua palkita siitä tavasta toimia.
Taimikoiden laadun heikentymiseen on myös hyviä ” selityksiä ”. Aikaisemmin valtiolta sai luonnontuhon metsitykseen ilmaiset taimet ja työkustannus avustuksen, nykyisin vastuu siitä jää maanomistajalle.
Jos uudelleen viljelyn raja on 600-700 kpl /ha, ei siitäkään ole odotettavissa tasarakenteista ja laadukasta kohdetta tuleville harvennuksille. Koneellinen puunkorjuu joutuu näistä puutteesta kärsimään mainehaitan ja huonon kannattavuuden tehdystä työstä.
Lisäksi ne taimikot, jotka-alittaa uudistusrajan niitä jää vielä uudistamatta uudelleen, viljely kustannusten pelossa, jotka odottaa sitten hoitamattomana ensiharvennusta.
Taisi tullakin haukuttua yksityiset metsänomistajat turhaan, kun tarkistusmittaukset maastossa ovatkin osoittaneet Keski-Suomen ensiharvennusten runkoluvut selvästi suuremmiksi kuin alkuperäisessä dronekuviin ja mallinnuksiin perustuvissa mittauksissa. Nyt jäämme sitten odottamaan, ylittääkö tämä enää uutiskynnystä.
Eikös ne isot firmat isoine koneineen olleet ensin tulilinjalla?Maininta oli myöskin liian aikaisin tehdyistä hakkuista.
Jos ei vehkeet tunnista koivuja ja niitä on monesti enskoilla puolet runkoluvusta, on kyllä peiliin katsomisen paikka tarkastuksen tehneellä toimihenkilölläkin. Kai hänellä sentään on silmät päässä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.