Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Toisessa reunassa 3 m,toisessa 5m Päisteessä 1 puurivi. Joka reunalta vapaa tila aloittaa korjuu sisään. 4 uran yksittäinen kuvio. Eli pitäisi osua kun peltoa. Ja istutuspuusto rk15 niin ei ole risua kun täystiheä.
Jätkältä käyttökelpoinen työmaan toiminta-ohje, joka pitäisi olla kuskin kaalissa. Tarkoitushan on pitää uraverkosto niin harvana ja vähänä koko leimikolla, kuin vain pinta-alan käsittely on mahdollista.
Itse kaadoin viime työmaalla pienen joen yli naapurin pellolle 300 m kuvion laitaa asiakkaalle. Ajokone otti kokopuuna kyytiin , rk 20-25 koivua ja kuusta. Paljon jää uraa tekemättä jos metsuria jaksaa vaivautua käyttämään. Ei tietenkään toimi kyykkymies jokapaikassa,mutta kovakasvuiset mestat kannattaa välillä miettiä olisiko metsurin paikka jos pystytään jättämään enemmän runkoja tukille. Uraa jäi varmasti yli puolet vähemmän avaamatta metsurienskalla kuin motolla verrokkikohteilla ( omt pelto istutuskuusikot) Tietenkään sahaajat, konemiehet,palstat ja asiakkaat ei ole veljiä keskenään.
”…Uraa jäi varmasti yli puolet vähemmän avaamatta metsurienskalla kuin motolla verrokkikohteilla…”
Tuo on tietysti suhteellista. Kun konehakkuussa uraverkosto on ammattimaisesti toteutettu ,- 4-4,5m / >20m passeli, ja se palvelee koko kierto-ajan aivan vertailukelpoisesti. Manuhakkuun saa pieninkin urin nujuttua, jos on tekijöitä ja rahat riittää. Lopputulemassa sillä ei kummoisesti netota.
tohon hämiksen kirjoitukseen niiiin eihän ne urat ole pykälien mukaisesti toteutunut… mutta tohon kuvion reuna hommaan niin olisiko mahdollista että on pimeällä hakattu ja jos kyseessä omt kuusikon enska niin ei välttämättä ole pimeällä nähnyt reunaa sen kauempaa ja toinen asia mikä tuli mieleen että sellaisessa reunassa missä ei ole mahdollista kaataa uralta pois päin esim ojat pellonreuna tie tilanraja taisähkölinja niin ei ole järkevää hakata maksimi ulottumalla seuraavaa harvennusta ajatellen kun rungot ovat jo järeitä niin sitten niitä ei ole kovinkaan helppo kaadella puomi pitkällä kun joutuu kaatamaan ns konetta kohti… saattaapi puomista loppua voima ja riskinsä kaatua se runko koneen päälle. Tai muuten hallitsettomasti aiheuttaen korjuuvaurioita. mutta saisihan siihen enemmän jäädä kun 1 rivi puita minun mielestä tuollaisissa kohdissa turvallinen matka urasta ns. esteeseen on 5-7m.
Olisin sitä mieltä, että kuusikon enskassa puun pituus ei vaikeuta korjuuta mikään edellä esitetty tekijä. Tukkimetsän käsittelyssä kannattaa sähkölinjaa miettiä kokoojan paikkana ja urat poispäin, niin ei langat putoa…
Jos on tosiaan pimeällä hakattu ilman valoja, kaikki on mahdollista.
Päivävuorona helmikuussa. Keskijäreys n.100l. Tosiaan kesantopeltoa ja aukkoa n.80 % leimikon rajoista. Pohjathan oli umpijäässä. Sitten jos uraleveys painelee kuuteen metriin,niin kannattaa varmaan tehdä uraa jo viistoon istutusriveihin nähden.
Jos hakkuuala on ojitettu ja ojien pitäisi olla kunnossa myös savotan jälkeen, niin sekin hieman rajoittaa urasuunnittelua.
Jos taas maa on ollut umpijäässä, niin ojathan eivät ole rajoittava tekijä. Olisin itse ainakin miettinyt sitä, että kesantopellon reunassa hakkuukone liikkuisi pellolla ja puisi tavaran ojan päälle tai -penkalle.
Pidempipuominen moto olisi tuolta kuulostavalla kuviolla ollut ehdoton. Mutta kun on kyseessä nuori kasvatusmetsä, olisi ehkä mahdollista vertailla MANU-hakkuuta rankana (= tavoitepituus 6 metriä, mutta mitat 2,7 6,5 metrin väliltä hyväksyttyjä.
Jos kantohinnan ja hankintahinnan ero on parikymppiä tai enemmän, tekee Manu kyllä aika hyvää tiliä, jos osaa tekniikan.
Ajokin onnistuu aika lyhytpuomisella, kun kymmenen metrin päässä olevan puun tyvipälkyn latvapää tulee 4,5 metrin päähän, eli siitä saa otteen.
Hakkuutekniikka – ja korjuumenetelmä vaan oikeat, niin päivässä MANU sivaltaa komean määrän kuutioita. Ajomies myös pärjää, jos on tekniikka hallussa.
Pitäisi vain oivaltaa, että kuviolle ei kannata rustata satojen metrien pituisia keruu-uria, vaan yhdeltä lenkiltä kerättäisiin vain kahdella kuormalla (Max) kaikki pöllit.
Minulle tuli 7 viikoksi 2 kpl 17v tyttöä ammattikoulusta rakennusfirmaan työharjoitteluun. Meillä on viikon puolentoista katko että ei vielä pääse mihinkään järkevään hommaan raksalla niin vein heidät 6 ha kuuselle istutetulle alalle. Kuusi metrin- puoltoista 2v sitten varhaisperkasin mutta vesakko taas metrin kahden väliin. Likat hyväkuntoisia reippaita urheilijoita, katottiin hommaa aamulla läpi ja sinne jäivät ( pikatie vieressä, ettei ihan korvesaa).
Eli jospa suomessa myös ne tahot jotka ovat metsistä huolissaan mutta eivät toimi metsäsektorilla niin järjestäisivät reippaasti -veistillä vesakot nurin- kampanjan.
Niin saataisiin enemmän laadukkaampia leimikoita taimikonhoitoon ajallaan ja ensiharvennuksiin.
Taimikonhoitokampanja on hyvä ajatus , mutta edellä kerrottu toimintatapa voi olla vähän kyseenalainen. Oppilaille on tarjottava sitä työtä ,mitä varten he ovat kouluttautumassa. Voi olla harjoittelupaikka katkolla ,jos asia tulee opetusviranomaisten tietoon .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.