Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,929 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta, sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • Nuakka

    Tänään lopettelin enskan ajon, moto lähti eilen aamulla,288m3 kertyi . Hakkuuvoimakkuutta tuli seurattua reaaliajassa parin uran päässä hakkuusta, tieto kulki puolin ja toisin maastosta, puustosta, hakkuutoiveista yms. , muun maailmanparantamisen ohessa. Kelikin suosi, yöllä 5 pakkasta, päivällä 5-10 plussaa. Työmaa oli telavapaa, eli kohtuulliset ajourat eikä mutkissa ruovittuja puunjuuria.

    Tomperi

    jotenkin tuntuu että valta osa näistä pilalle menneistä tai huonosti toteutetuista harvennuskohteista ovat niitä metsänparannusvaroin toteutetuista energiapuu hakkuista joita kutsuttiin hyväksi metsänhoidoksi joihin valtio antoi paljon tukea…

    Siksi liian isot tahot syyllisiä niin vatvomalla halutaan lakaista maton alle….

     

    Marjametsä

    Valvonta on niin vähäistä, esimerkiksi kemera kelpoisista taimikon ja nuoren metsän hoitokohteista päätyy noin 5% tarkastettavaksi. Olen omissa epämääräisissä kohteissa käyttänyt tätä jopa hyväksi, olen jakanut kiikun kaakun rajoilla olevat isommat pinta-alakokonaisuudet useamman hakemuksen alle, jos tarkastus napsahtaa, ei menetä tukea kuin sillä 5% todennäköisyydellä.

    Ensiharvennusten osalta, suosituksen ja lakirajan välillä on suuri ero. Paljonkohan on rikottu suositusarvoja jos lakirajan kanssakin vaikeuksia. Jos tulee uudistamisvelvoite, harventaa vielä vähän siemenpuuasentoon, niin laki täyttyy. Metsälaki on niin väljä ettei sillä ole loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä, markkinataloudelliset säännöt määrittelee paljon enemmän tekemistä.

    arto

    Eikö ne valvo satelliittien kautta, Sitten tarkastavat ne kohteet jotka poikkee annetuista tiedoista.

    Jovain

    Tämän päivän Savon Sanomien pääkirjoituksessa on juttua puun kysynnästä ja hintojen noususta, myös nuorien metsien hoitorästeistä. On katsottavissa kuukkelista.  Ensiharvennusrästejä kerrotaan olevan 800 000 ha ja taimikonhoidon rästejä 900 000 ha ja että, toinen puoli on hoidon puutteessa ennättänyt riukuuntua lipputanko metsiksi. Pohjois-Savossa molempia hoitamattomia, taimistoja ja ensiharvennuksia on 70 000 ha. Jutussa kerrotaan myös hoitamattomien metsien tuoton menetyksistä.

    Jovain

    Herättää kysymyksiä, ainakaan peitteisen metsänhoidon vaihtoehdossa ei ole ensiharvennuksia, säästää hoitotöistä ja ei ole näin muodoin lisäämässä hoitorästejä. Toisaalta, kun hoitorästit eivät ole vähetäkseen ja ovat hoitamattomina aiheuttamassa metsän tuottoon hehtaarille (SS) 4500 €  aleneman. Olisi tähän jollain tavalla puututtava. Kemerat ja hyvän metsänhoidon suositukset eivät ole riittäneet. Olisiko esim. metsänhoidon tapoja muutettava, tuen määrää lisättävä tai vaadittava jopa hoidon vakuutta, joka palautettaisiin onnistuneen nuoren metsänhoidon jälkeen. – Tuskin ensiharvennus on vielä metsän uudistamisen vaihe, jossa lakirajoille on mentävä?

    Ola_Pallonivel

    Antaa pajukon kukkia, jos joku haluaa risukkoa kasvattaa. Saadaan luonnonmukaisuutta ja hiilinieluja. Eiku miten se menikään?

    Ei missään nimessä tukea niille, jotka ei omaisuuttaan hoida. Nythän ne jyvät rupeaa erottumaan akanoista, kun uudistaminen ja hoito on käytännössä vapautettu. Toiset hakkaa tukkia, toiset energiaa ja/tai maksaa raivaajan laskun.

    Hämis

    Kuinkas te näette uraverkoston, kun uloin lenkki kulkee puurivin päässä leimikon rajasta ??? Omt pohja ja istutuskuusikko 2500.  Leimikko  tilan sisällä irti rajoista.  . Aika härskin oloista mun mielestä että vedetään päistelenkit 3m päähän pellonreunasta ja pellon puolelta otetaan penkalta energiapuut. Yksi syrjä 2 v uudistualaan. Olisi sieltä kai pitänyt aloittaa kuvion sisälle ottaa niin pitkälle kun saa. Uraleveys 10-15 m . Matalat sarkaojat. Useampi hehtaari.

     

    Jätkä

    Jos pelto on täydessä käytössä, niin minusta pellonreunametsän raja pitäisi hakata aukoksi edes sen kolmen metrin leveydeltä.

    Sen ajouran voii hakata esim kymmenen metrin päähän pellonreunasta.

    Jos uritettu on, kuten kerrot, vaatisin katelmuksen ja kunnon korvaukset.

    Panu

    Ojat vaikuttavat jonkinverran siihen missä koneen voivat kulkea. Jos toiselta reunalta lähdetään tekemään ajouria 20m välein niin todennäköisesti toisessa päässä ura ei osu juuri 10m päähän reunasta.

    Jos ajourien väli on säännöllisesti 10-15m niin se on liian vähän jos on ollut normikone ollut käytössä. Jos on pyydetty ja saatu EH:lle pieni kone niin tuo voi olla normaali uraväli.

     

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,930)