Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Ensiharvennuksiin sopivan koneen kokoluokasta on tällä palstalla ilmeisesti päästy jokseenkin yhteiseen ymmärrykseen, eli keskiraskaat koneet sopii nuoriin harvennuksiin, jos kuljettajajat ovat ammattitaitoisia ja leimikon olosuhteet on konekorjuuseen kelvolliset.
Ongelma tulee siitä kun nuoret kuljettajat joutuu pienellä kokemiksella hakkaamaan suuria tuotos-odotuksia, jolloin arviointi virheitä syntyy urien ja jäävänpuuston ym. suhteen. Motoisännällä tässä on myös peiliin katsomisen paikka, työn ohjaus, palautteenanto ja kannustaminen jää vaillinaiseksi, tulee vain työn negatiiviset puolet esille. ” Nuori kuljettaja laitetaan epäonnistumaan työmaalle ”
Pelkkä motokuljettaja koulutus ei vielä anna käytännön työkokemusta vaihteleviin leimikko- ja tavaralaji olosuhteisiin yksityismetsissä, lisäksi nopeasti muuttuvat- ja lisääntyvät ympäristöön liittyvät sertifiointi määräyksett tuo suorituspaineita, jollon niitä helposti yliarvioidaan.
Kokemus lukuisista…” motokuljettaja koulutus ei vielä anna käytännön työkokemusta vaihteleviin leimikko- ja tavaralaji olosuhteisiin yksityismetsissä…” on kyllä täyttä totta. Joskin joitain poikkeuksia on. Tuntuu monesti siltä, että koulutuksessa aika on tuhraantunut aivan toisarvoisiin asioihin. Nehän on jo pitänyt tahkota peruskoulussa!
Vain päivittäinen, 500 ja 1000 tunnin huollot on osattava, muu on testereiden ja huoltokorjaamoiden heiniä. Mutta korjuutekniikka, pelitaktiikka, pinteestä selviytyminen ja -välttäminen yms. arkinen kenttätyö olisi saatava selkärankaan. Sekä tietenkin laatutekijöiden menetelmät.
Metsä Masa ja mehtäukko on oikeassa. Metsökoneenkuljettajalle joka tulee koulusta on aika kohtuuttomat odotukset. Heiltä vaaditaan niin tuotosta kuin hyvää työnjälkeä. Se harvoin onnistuu yhtäaikaa vähän kokemusta olevalta kuskilta. Toimin tässä taannoin yhden talven metsäkoneen kuljetajan määräaikaisena opettajana ja tiedän mitä siellä opetetaan ja myös mitä opitaan. Koulu antaa hyvät perustaidot työn suorittamiseen. Opettajat ovat riittävän ammattitaitoisia mutta oppilaiden motivaatiosta voisi olla parantamisen varaa. Opetushallitus määrittää tuntijaot ja työaikalaki myös sen kuinka paljon oppilailla saa teetättää. Kiistatta on niin että kun oppilas lähtee koulusta niin hän osaa perusteet mutta tarvitsee työnohjaajaksi kokeneen kuskin. Metsäkoneen kuljettaja on suurin piirtein samalla tasolla vaikka sähkömieheksi koulutettu henkilö tai mikä tahansa ammattikoulutuksen saanut oppilas. Jokainen niistä tarvitsee tukea ja ymmärrystä työnohjaukseen. Parasta olisi tietenkin että harjoittelijat saisivat harjoitella yhtiön tai metsähallituksen metsissä ennen siirtymistä yksityismetsiin.
Yhtiön metsät ovat kokemattomille yleisesti harjoittelukohteita ,mutta missä mhy:n korjuupalveluiden väki harjoittelee? No yksitynen metsä on ainoa vaihtoehto.
Kollegoilla hyviä kommentteja edellä . Koulusta ei tule valmiita konekuskeja. Syventävä opetus tapahtuu kokeneen kuljettajan työparina. Oppiminen kestää ei viikkoja ,vaan vuosia.
Itse olen opetellut asiat kursseilla ja kokeneempia apinoimalla. Olen toiminut myös henkilökohtaisena ohjaajana metsäkoneen käyttöön tähtäävää ammattitutkintoa varten. Viimeiset kolme vuotta perehdytin seuraajani tehtäviinsä. Päivässä ei tule valmista ,vaikka moni sitä toivoo .
Tapion metsänhoidon suositukset. Tämmöset linkin kun avaa ja 10 minuuttia plaraa niin ei löydy metsänhoidon suositukset pdf-tiedostoa. Yhdenlainen sekamelska on ja viisaampi luovuttaa. Ei se ihme ettei suosituksia noudateta.
Sertifioitujen puunkorjuuyritysten työntekijät on koulutettu noudattamaan sertifiointiehtoja. Ilman tutkintoa ja sen suorittamisesta saatavaa lisenssiä metsään ei ole asiaa. Toetoja päivitetään myös sitä mukaa ,kun uusia määräyksiä tulee käyttöön. Luonnonhoitotutkinto on myös pakollinen. Ollut jo pari vuosikymmentä.
Hakkuuohjeet sisältävät käsiteltävän kuvion toedot kasvupaikat mukaan lukien ja viimeistään pakollisen koealamittauksen yhteydessä selviää , onko harvennettu oikein. Koealatietojen syöttämisen jälkeen tulee ruutuun aina ilmoitus virheellisestä menettelystä.
Tämä siis suurempien ja sertifioitujen yritysten kohdalla. Harrastelijoihin ja villeihinnä yrityksiin en ota kantaa .
On saatavilla myös kirjan muodossa ihan tuoreena kirjana eli ilmestyy toukokuussa! Lähes saman tiedon saanee Tapion taskukirjastakin. Kun tiedon on omaksunut (esimerkiksi oman alueensa kasvupaikkatyypit), maastoon riittää mukaan maastotaulukot. Oikein kokeneille mittaajille riittää relaskooppi kun harvennusmallitkin ovat päässä (en kuulu näihin).
Olen samaa mieltä että metsänhoidon suositusten verkkosivut ovat sekavat. Samasta asiasta on juttua monen valikon alla.
Kävin raivuulla soraharjun alla 50 metriä järvenrannasta. 8 metristä kuusitaimmikkoa, ojitettu joskus. Oja vedetty lähteestä läpi. On varmaan vuosilukuka koska tuli lailla kielletyksi ?
Antaako asian vain olla. Tila on luontoihmisten,että saatan heille mainita. Mitä sille voi/kannattaa tehdä ? Vaikka luonto edellä.
Edit, ja taas väärään ketjuun…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.