Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Suoriutuva ei taida käsittää, että Pohjapinta-ala on merkittävästi tarkempi puuston määrää mitattaessa kuin runkoluku.
Jätkä kitisee puiden yksilöinnistä, koska jätkä on nähnyt esim Mopokuskeille järjestetyissä koulutustilaisuuksissa, että moni vuosikausien kokemuksen omaavakaan ei näe metsää puilta. Poistettavia puita valittaessa pitää nähdä Stereonäöllä metsä sellaisena kuin se tulee olemaan harvennuksen jälkeen. Eli parasta on valita vain jäävät puut.
Ajourat tulevat liian leveiksi, kun ensin valitaan poistettavia puita ja sen jälkeen vasta uranreunapuut. Ilmiö syntyi jo silloin, kun leimattiin poistettavat (pystymitalla) Siinä kun hakattiin ajoura, niin pilalle meni monessa kohtaa.
Järjen käyttöä kannattaisi Mopokuskienkin opetella – Jos sitä olisi.
Hoh hoijjaa ..relaskooppi on täysin toimeton ensiharvennuksilla eikä sitä käytetä muutenkaan ,kun tarkempi hyväksytty menetelmä on olemassa. Keppi se on käytössä taimikon mittauksissakin. Motossa vastaavaa tehtävää toimittaa puomi.
Jätkä on ollut neuvomassa vanhoilla opeilla nuoria kuskeja. Minä sentään kerkesin tehdä aukkoja ja harvennuksia teilut 30 vuotta. Urat tein yhteistyössä ajokonekuskien kanssa heidän toiveidensa mukaan eikä harvennuksista tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana kielteistä palautetta. Sitä aimmin totesivat joskus ,että enemmänkin olisi voinut ottaa. Ajokonemiehet kiittelivät ,että tekemiäni puita sai vaivattomasti kuormaan ja homma eteni sujuvasti. Joitakin urien risteyksiä olin nuukuuttani jättänyt ahtaaksi ,mutta puu tai pari poistamalla ajo alkoi sujua. Pikkuisen joutui korjailemaan uraleveyksiä ,kun palstalle tulikin yllättäen Elefantti tai kymppipyörä.
En tiedä onko Jätkä ja kollegansa neuvoneet vanhoilla vai uusilla opeilla, mutta seutukunnan parasta ensiharvennusjälkeä olen nähnyt muutamilla parin metsäkoulun tekemillä opetustyömailla. En sitäkään ole kysynyt onko jäävän puuston määrittämisessä käytetty relaskooppi, mutta ppa on oikea. Tosin on muistettava, että opetustyönä tehdessä on mahdollisuus hinkata uraa niin kauan, että jälki on oikea. Mutta opetuksesta tulevien kuskien taidot ei ole jääneet näillä työmailla kiinni.
Voisikos joku hakkuukoneen kuljettaja sanoa mikä olisi minimissään ideaalinen runkotilavuus jota nykykoneilla kannattaa eh:lla tuottavasti hakata? Ja ajatelmassa siis ajallaan hoidettu metsä. Esim. Männikkö Vt pituutta vaikka 10m, rl 2200 kpl/ha.
Tilavuutta tuollaisessa ei ole vasta kun 60-70 litraa/runko. Eli oletan että ajanmenekkiin verrattuna heikosti tuottava?
Olipa toloppa taas hyvä vitsi. Kyllä kun eh koko alkaa mennä 50 litran päälle niin harvennus jo kannattaa. Yleensä eh:n taksataulukot alkaa tuosta 50 – 60 litrasta. Enemmänkin kannattaa metsänomistajan katsoa sitä puustoa ettei vihreä pääse vähenemään liikaa. Mutta yleensä kun koko alkaa olemaan 60 litran hujakoilla niin alkaa olla aika harventaa.
Minun näkemykseni on, että jos ensiharvennuksen jälkeen halutaan olevan runsaasti runkolukua, pitää metsänomistajan olla erityisen hyvin hereillä tulevan 2. harvennuksen suhteen. Paremmilla maapohjilla saattaa kymmenen vuoden harvennusväli olla jo liikaa.
Jalmarin kysymykseen, niin kannattavuuden rajat sovitaan muussa pöydässsä, sanoi kuski mitä hyvänsä. Ammattilaisena hän saa tolskaajaan nähden tulosta mitä haasteellisempi kohde on. Alle 50 litraista ostomies ei saa havitella. Sanoisin että 70litraa ylöspäin on hyvä ja oletus osuva.
Mutta se mikä vaikuttaa korjuun kannattavuuteen, on kasojen koko ja paikat. Kun keskikokoinen pitkäpuominen moto yltää tehdä työpisteeltään tasapäiset kunnon kasat, se vaikuttaa ajokoneen tuotokseen isosti. Kymmenmetrisellä ulottuvuudella ajokoneella saa kasat kyytiin , vaikka ne olisivat osin paririvissä puolellaan.
Pikku räpsyillähän sellainen teko ja ajo ovat mahdotonta.
Niin. Omat metsäni tällä hetkellä paljolti 02:sta. Eh:ta tulee korjuuseen muutaman vuoden sisällä yli 10 ha. Samaan syssyyn pitäisi päätehakkuita saada muutama hehtaari ja 03:n harvennuksia samoin.
Jotenkin tuntuu että pieni epäluottamus alkaa olla vallalla ostajia kohtaan, jos tuo metsäkeskuksen tarkastus on luokkaa soo soo ja ostaja ei luokattomasta työn laadusta kanna vastuuta. Eh on kuitenkin se tärkein hakkuu taimikonhoidon lisäksi ja vaikutus on 10-30 vuotta. Esim. jos ajatellaan tilannetta että eh:n jälkeen haluatkin myydä metsälösi pois niin metsän laadulla on vaikutusta hintaan. Olen itse käynyt katsomassa ostokohteita joissa lakirajat on alitettu ja ei tarvinnut nousta autosta tarkemmin tarkastelemaan kun metsän laaduttomuuden näki jo kaukaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.