Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Ei ole ihme, jos ensiharvennukset ym. metsähoitotoimet eivät onnistu, kun seuraa tämän ketjun kirjoittelua. Mitä itse olen vuosikymmenien saatossa nähnyt, ei hakkuiden tasossa ole isoja muutoksia tapahtunut. Uutisointi kylläkin paljonkin muuttunut, ennen oli hyvä metsänhoito arvossaan, nykyisin ehkä osin toisinpäin. Luontokato ja ryteiköt muodissa, joten ei pidä metsänhoidon tason laskua ihmetellä. Ainakin oma näkemykseni tukee tätä, kun jätät jäljet hoitamatta, silloin tällöin metsäkeskuksesta muistutuskirjeitä sanovat saaneensa. Ei katselmuksista taida olla pelkoa, joten uudistamisvelvoitteet yläkerran herran hoteissa ovat osalla.
Suorittava yrittää taas tehdä metsänomistajasta syntipukkia tässä minun tapauksessa. En tiedä miksi osa jäi hakkaamatta. On ammattimiesten raivaama ja tämä nurkka hiukan kovempaa maatakin, pääasiassa kuvio oli entistä suota. Miehiä oli kolme, mutta tekivät kahdessa vuorossa. Urakoitsija kuittasi homman tehdyksi. Ostajan edustajat minä hälytin paikalle, kun en ollut jälkeen tyytyväinen. En tiedä miksi panivat toisen moton parsimaan jälkiä. Nyt se on kuitenkin siellä ja hänen työjälkeensä olen tyytyväinen, kävin katsomassa. Hän tekee homma tuntityönä ja käy miltei koko kuvion läpi, parsien jälkiä.
Ottaako suorittavalla kunniaan kun motomieskin joutuu joskus tilille tekemisistään, eikä aina vain syytetä summittaisesti isäntää.
Metsäkupsa pakina on täyttä totta. Kuten jo aiemmin mainittua, on täysin selvää, että hyvin monen ongelmaksi ja lehtijutuiksi paisuneen metsällisen toimen alkusyy on leväperäinen ”metsätalous”. Uudistamisen jälkihoitojen laiminlyönti aikaansaa hiesviidakon, sen raivaamattomuus raippa- ja seiväsmetsän jonka piste iin päälle on loska röpössä tehty aikainen ”sadonkorjuu”. Kun ei huolehdita metsäteitten kunnosta, eikä kokonaisuuden jatkuvuudesta, on kovat vaateet sitten hyökätä syyllistämään tilinteon epäonnistuminen. No mitä sitten?
Niin siinä on käynyt kun metsänhoito vapautettiin. Vanhassa laissa oli vielä pidäkkeitä joilla varmistettiin, ettei metsää hävitetä. Uudessa vastuu uskottiin metsänomistajan ja metsäalan toimijoiden haltuun. Uskottiin vapaaehtoisuuteen, valtaosaltaan toimii, mutta tilaisuus tekee myös varkaan. Toisaalta Suomen metsät viljeltyinä on sen kokoluokan urakka, ettei nieleksimättä uppoa. Nuorien metsien hoito ja hakkuut ovat lisääntyneet, ei jää uupumaan hoitotöistä jatkossakaan. Pidetään jopa jatkuvan kasvatuksen aikaansaanoksena.
Vastaan Tanelille ,että ei käy kunnian päälle ,kun en ole ollut tekemässä. Omituinen härdelli on kumminkin saatu aikaan. Tartuin asiaan ,kun motokuskit ovat alituisesti joidenkin hampaissa , kun joutuvat työskentelemään vaikeissa olosuhteissa ja työjäljestä syntyy sanomista
Ammattimiesten raivauksissakin on eroja. Muutamia on käynyt ”jatko-opinnoilla” hakkuun aikaan korjuuesimiehen kanssa huonon työjäljen takia. Palkka on nostettu , mutta puolet työmaasta on jäänyt raivaamatta.
Tähän raivaukseen palasin ,kun Taneli ainakin muutama vuosi sitten ei pitänyt raivausta tarpeellisena ,jos ostotoimihenkilö oli palstan sellaisenaan ostanut. Kuitenkin urakointisopimuksissa on ehto ,jossa ennakkoraivaus vaaditaan .
Korpituvan Taneli. Pystyn kuvittelemaan, millaista on hakkuujäljen parsiminen. Olemme Opetuslasten kanssa joutuneet Manuaalisesti hakkaamaan ensiharvennusta, joka on ennakkoraivattu ja sen jälkeen on tullut 10 -15 cm lunta. Sama tunnelma on, jos määrätään raivaamaan uudestaan useamman hehtaarin ala, kun ei ole otettu tarpeeksi tms. (Koskaan ei ole tarvinnut mennä paikkaamaan omia tai omien opetuslasten jälkiä. Kerran yksi Mummu marisi, kun pojat veivät hänelle sahauspintoja traktorikuorman, että on pieniä pintoja ja pieni kuorma. En ollut nähnyt koko revohkaa, mutta samana iltana vein mummulle niin ison kuorman kuin kyytiin sain – ja tosi-isoja pintoja. Poikansa kävi kiittelemässä, että oli todella reilua toimintaa.)
Homma ei ole tarkoitettu ihmisen tehtäväksi – edes tuntityönä. Koneella parsiminen sujuu, jos ei ole piiskaa selän takana. Moni itseään arvostava ammattitaitoinen henkilö kyllä kieltäytyisi tuollaisesta paikkaushommasta ”Tehköön se, joka on aloittanutkin”.
Muistan kyllä tuon jutun. Silloin oli tosiaankin energiapuukauppa, jossa ostaja ei pitänyt raivausta välttämättömänä. Kaupasta ja sen ehdoista sopivat metsänomistaja ja ostaja keskenään. Urakkasopimus tehdään koneurakoitsijan ja ostajan välillä. Näitä on turha yrittää sotkea toisiinsa. Jos ostaja ei vaadi raivausta, niin raivaamattomuus ei ole metsänomistajan syy enää.
Nyt kun olen, sattuneesta syystä, siirtynyt ammattimetsurin käyttöön raivauksissa, niin kaikki hakkuualat on raivattuna jo ennen leimausselosteen tekoa.
Ensi kerta se oli minullakin että näin konejäljessä parsimisen tarvetta. Tosin taannoin oli hakkuutyömaa, jossa ajomiehet olivat niin laiskoja, etteivät ajaneet kaikkia puita. Yritin ilmoitella ostajallekin, mutta tuloksetta. Silloin keräsin sitten rautahevolla puut pois ja myin hankintana, varmistin vielä mittistä allekirjoittaessani että firma ei sitten enää niitä puita kaipaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.