Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Säästöpuuryhmät ja pökkelöt merkitään nykyään myös sähköiseen työmaakarttaan, josta niiden sijainnin voi myöhemmin tarkistaa.
Latvansa menetyänyt runko ei kilpaile terveen puun kanssa. Kehittyy ainoastaan ajan kanssa luontoarvoja lisääväksi pökkelöksi ja myöhemmin lahoksi. Tietty määrä näitä tulee kuviolta löytyä, jotta sertifiointiehto täyttyy.
Totta, varmaan kyse on siitä että 10 kuollutta puuta / ha pitää jättää mutta jos kuolleita ei ole niin jätetään pökkelöitä erityisesti lehtipuusta ja niitä riittää 2-5/ha. Pökkelön korkeudeksi riittänee pari metriä.
Olin hiukan epätarkka. Tarkoitin siis puita joiden latvus on jo pilalla, mutta puu kuitenkin elinvoimanen. Kuitenkin kun se on aivan liian lähellä hiukan isonpaa, on järjetöntä jättää sitä nilkomaan karusta maaperästä voimaa kun se ei kuitenkaan kasva kunnolla. Se viereinen jättöpuu saisi lisää tilaa juuristolleen ja hiukan latvukselleenkin, kun sen pienemmän voisi kaataa. Menee kuitenkin kuulemma liian harvaksi jos poistaa.
Siinä on nyt vierekkäin kesällä harvennettu ja nyt harvennetty. Aikaisempaan olen tyytyväinen, siinä jokaisella jättöpuulla on paikkansa, ilman että olisi heikompi kilpailija ihan vieressä.
Molemmat ovat ML:n harvennuksia. Sanoin ostajalle tuo kesällinenhän on sitten virheellinen, jos kerran uusi on tehty oikein. Sanoi että molemmat on oikein, ohjeet vain on välillä muuttuneet.
Ensi kertaa tulee esiin etteivät harvennusohjeet anna tehdä riittävää tilaa jättöpuun ympärille. On se tyhmää jos kakkos harvennuksessa pitää jättää allejäänyt puu metrin päähän jäävästä kunnon puusta.
Nyt on vähän turhan tiukasti tulkittu muuttunutta sertifikaatin. Kyllä huonolaatuiset voi edelleen poistaa. Päätehakkuussa on vain nuo lahopuumääräykset tai tekopökkelöt mikäli ei löydy.
Taneli on huomannut saman kuin minäkin. Pakkaa olemaan hölmöä kappalemäärästä kiinni pitämistä. Mutta paineet on tietysti siellä moton kopissa noissa kasvukelvottomien jätössä. Nyt olen itse (kolme vuotta hakkuusta) poistanut paljon kaadoissa kolhittuja ja latvastaan kasvamattomia. Väljeneehän se kuusikko aikalailla noin mutta eipä tosiaan vie voimaa vielä kasvukelpoisilta.
Kun on puhuttu kuuden metrin ajourista, niin silloin voidaan puhua myös siitä, että ajouriin on tärvätty 30 % metsäpinta-alasta. Eipä silloin ole mahdollista – jos metsään on tehty taimikonhoidot taimikonhoitona ja ajallaan – mahdollistakaan ottaa enää oikeastaan yhtäkään runkoa ajourien välistä.
Ongelma tiivistyy kestämättömäksi hoidetussa nuoressa metsässä – ei suinkaan ongenvapametsässä, jossa toivon mukaan on sentään jonkinlaisia runkoja otettavaksikin.
Taikka sitten olisi kone-Hemmojen ahtauduttava niin pieniin ohjaamoihin, että aluskoneet mahtuu kulkemaan neljän metrin urilla. (Auttaisi tietenkin myös, jos opettelisivat ajamaan hieman tarkemmin.)
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtaja Suvi Kokkola:
”Merkittävä syy liian harvaksi hakattuihin ensiharvennuksiin löytyy liian varovaisesti tai kokonaan tekemättä jääneistä taimikonhoidoista. Tällaiset kohteet joudutaan ensiharventamaan liian aikaisin ja lähtöpuusto voi olla mitä vain. Jos kasvatuskelpoisia puita on niukasti, niin ei siinä motokuskikaan ihmeisiin pysty.
…
Pienet koneet eivät itsessään ratkaise ongelmaa. Ajourat ovat ehkä kapeampia, mutta niitä tarvitaan enemmän. Koneenkuljettajan ammattitaito ajourien suunnittelussa ratkaisee enemmän kuin koneen koko. Me tarvitsemme päteviä metsureita ja koneenkuljettajia sekä heille asialliset korvaukset tehdystä työstä. Ensiharvennus on metsän tärkein hakkuu. Sen pitää olla motokuskeille ja yrittäjille mielekästä myös taloudellisesti.”
No nythän on konsti keksitty ,kun jätetään kasvatuskelvotonta tavaraa tilkkeeksi harvennuksille!Siitä pelastaa vain ajallaan ja riittävän voimakkaana tehty taimikonhoito.
Sitkeässä istuu ajatus ,että pienet koneet ovat ratkaisu parantaa harvennustuloksia. Montako kertaa pitää vääntää rautalangasta ,että eri konetta ei saa erikseen pienialaisille enskoille eikä niiden ketjuttaminen milekkäiksi kokonaisuuksiksi yleisesti onnistu?
Puita ostaa monta eri toimijaa ja naapurustenkin puut päätyvät varsin usein eri osoitteeseen. Ainut tapa ketjuttaa korjuuta on korjata yksittäisten tilojen kaikki hakkuuseen päätyvät kuviot enskasta päätehakkuuseen samalla kalustolla . Jos tämä ei kelpaa ,enskat jäävät tekemättä. Näin on jo rästeistä päätellen käynytkin .
Kentältä on tullut vahvaa viestiä mielipiteeni tueksi siinä suhteessa ,että hyvin hoidetuissa metsissä korjuu onnistuu keskiraskaalla kalustolla erinomaisesti. Jos taimikonhoito on laiminlyöty , ei vahinko korjuuvehkeitä pienentämällä ainakaan parane.
Jatkan vielä tuota tarinaani kakkoshavennuksesta, vaikka se ei otsikon aihe olekkaan.
kävi nimittäin nin että ostomies ja korjuuvastaava tulivat katsomaan palstaa, niin he löysivät peränurkasta melkoisen alan jota ei ollut harvennettu ollenkaan. Huomen aamulla tulee toisen firman kone tekemään sen. Valitettavasti se kuitenkaa korjaa niitä minun virheenä pitämiäni. Olishan se tietysti melko kallista hommaa poimia jo kerran läpikäydystä metsästä niitä virheitä.
tämä nurkan löytyminen paljastaa toki jotain motokuskienkin toiminnasta. Kaikkiaan heitä oli kolme, mutta ilmeisesti kuviokartan luku oli ylivoimaista heille.. minä en sitä nurkkaa voinut havaita kun tuo liikuntakyky on jo sen verran vajaa että minun pitää tyytyä korkeintaan 50metrin tarpomiseen konejälkeä pitkin.
”..tämä nurkan löytyminen paljastaa..” on kyllä kummallinen töplös. Hakkuu-uraverkosto koneen näytöllä kertoo lahjomattomasti tehdyn ja tekemättömän alan, ja sen saa valmiiksi vain yhdellä konstilla. Onko sitten tullut väärinkäsityksiä, tietokatkoja vai mitä ihmisten tekemänä ? Syy sellaiseen olisi löydyttävä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.