Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Minä taidan vetää sitten tiheämpään päin.. Ppa oli kuusikon enskan jälkeen 30 jopa 32. Keskiarvoa en katsonut. Silti lähti n. 60-70 m3 /ha.
Ei silti ihanne tilanne tuollainenkaan kun enska myöhässä ja tuhoja päässyt hieman jo tulemaan. Hiukka tiukkaan joutuu paikoitellen jättämään kun ei arvaa kerralla vetää taulukon rajoihin.
Boori ja taimikonhoidon tekemättä jättäminen aiheuttaa harventajalle ongelmia. Taloudellista tappiota ja mahdotonta vetää metsänhoidon suosituksiin.
Liikuin teillä ja katselin tehtyjä harvennuksia, yksityismetsissä tehtyjä, eivät olleet rikkoneet taatusti ainakaan lakia. Ei ollut energiapuukasojakaan vaikka ensi kertaa harvennettuja.
Kuinkas ajourien välinen metsä, oliko se oikeassa tiheydessä? Periaatteessa jos ajourat ovat liian leveitä, niiden välinen alue pitäisi jättää hiukan tiheämmäksi, jotta niiden yhteistulos olisi keskimäärin oikein.
Ajourat veivät 28% koko alasta, joten niiden välillä oleva tiheys saattoi olla ihan OK. Mutta sillä nyt ei ole mitään merkitystä eikä tiheyttä voi laskea jättämällä ajourat pois laskuista.
Ylileveät ajourat aiheuttaa tulokseen vajausta. Puuston tiheys pitäisi olla jo taimikosta (kasvupaikan /puulajin mukaan) lähtien suht. harva jotta arvokasvutappiota ei tulisi.
Kapean uran kasvuhyödyn puut voi hyödyntää kuten ilmenee esim. koneellisen th:n tutkimuksista joissa tiheätkään kapeat urat ei vähennä metsän tuottoa jatkossa vaan jopa parantaa sitä.
Jos alasta menee 28% ”aukoksi” ja alalla on 1500 runkoa, niin eipä jää järin paljon harvennettavaa, että pysytään käyrillä. Pelkäksi ajouran availuksi menee. Kuten Panu totesi, ei ajuria voi laskea pois.
Mittailin tässä talvella John deereen suurimman koneen jota Suomessa käytetään yleensä oli maksimi leveys 340 cm. Telojen ulkoreunasta. Teloina oli normaalit telat. Pienemmissä harvennus motoissa leveydet ovat noin 3 m luokkaa. Joten yli 4m ajourat alkavat olemaan jo kalustonkin puolesta liian leveät. Yleensä ajokoneissakaan harvennuksella ei kuormatilan leveys ylitä telojen leveyttä. Ei ainakaan pitäisi. Viistot rinteet ja suopohjat luonnollisesti lisäävät leveyttä jonkin verran. Joten jos huolellinen kuski on puikoissa niin ajourien välistä tiheyttä ei tarvii kasvattaa ajourien kustannuksella. Toisekseen nykyisellä kalustolla voidaan ensi harvennuksetkin tehdä kunhan työ tehdään huolella.
Tarkennuksena vielä ,että ajoura on mukana ,kun koneenkuljettaja tekee koealamittauksen. Koealana puoliympyrä koneen etu -tai takapuolelta.
Aukkoiset ja pienipuiset metsät menevät helposti harvoiksi materiaalipulan takia. Täystiheät eivät. Pieniläpimittaisimmissa kohteissa oikean tuloksen antaa vain kappalemääriin perustuva koealamittaus. Siis niissä on käytettävä apuna mittakeppiä,mittanauhaa tai moton puomia. Relaskooppi ei kerro totuutta.
Heikkojen koalatulosten kohdalla ei liene huomioitu sitä seikkaa ,että joitakin pieniä enskakuvioita hakataan tarkoituksella päätehakkuuseen tähtäävään tiheyteen ,jotta ne voidaan käsitellä jatkossa samaan aikaan toisen järeämmän kuvion kanssa . Erikseen pienen alle hehtaarin kuvion puille tuskin ostajia löytyy, joten se on viisasta yhdistää toiseen jo hyvissä ajoin. Kalustokin valikoituu näillä perusteilla siten ,että niillä onnistuu kaikki.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,441 - 1,450 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.