Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Kuusikon vähäpuustoisuuteen on muitakin syitä ,kun huono näkyvyys hakkuuta tehtäessä .
On todettu ,että leimikoita on harvennettu liian aikaisin. Miksi? Onko latvusto sulkeutumassa liikaa ylitiheyden takia? Ylitiheyden aiheuttaa usein hoitamattomuudesta johtuva korkea lehtipuuosuus. Kun lehtipuunraipat raapaistaan energiaksi tai alue raivataan, ollaankin useimmissa tapauksissa relaskoopilla arvioitaessa tiheyden suhteen miinuksella. Runkolukua käytettäessä päädytään parempiin lukemiin.
Vajaapuustoisuuteen päädytään usein myös epätasaisten ylispuualueiden käsittelyn jälkeen. Kaksivaiheiset kuviot ovat lähes aina valmiiksi vajaapuustoisia toivotun puulajin suhteen . Nyt nämä ylispuusavotat ovat päätyneet väärään lokeroon ,kun ne on merkitty ensiharvennus-nimikkeen alle. Kaksivaiheisen kuvion kehittyminen on onnenkauppaa ja lopputulos ei läheskään aina toivottu. Nyt on nähty ,miten on käynyt.
On huomionarvoista ,että männiköiden kohdalla löytyi vähemmän arvostelun aihetta. Uskallan väittää ,että täystiheiden ja oikeaan aikaan harvennettujen kuusikoiden kohdalla on sama tilanne.
Pari kysymystä jäi vielä mieltä kaivamaan. Miten mhy:n korjuupalvelut ovat onnistuneet isompiin toimijoihin verrattuna ja mikä on energiapuuhakkuiden osuus heikon tuloksen saaneista harvennustyömaista?
Siitäpä tulisikin jännittävä lista, jos hakkuutyönjälki olisi arvioitu työnantaja/toimia kohtaisesti.
Itä-Suomessa on täysin energiapuuksi hakkuu ollut vähäisempää ja niissä on työnjälki ollut kirjavampaa, osittain siksi, että hakkuutapa on uusi, ja yrittäjissäkin niitä, jotka on aloittaneet energiapuusavotalla.
Keskusteluketjun aloittajana kirjoitan tämän. Tästä kohusta tuli niin sanottu täydellinen vesiperä kuten maan tapa on.
Metsäteollisuus tutki, kaikki ok.
Metsäkeskus tutki eikä mitään virhettä ole tehty.
Mhy organisaatiot istuu kuin se entinen mies liikkumatta ku toivoi että kukaan ei huomaa edes hajusta että löysät on housuissa.
Ja loppujen lopuksi todetaan että kaikki oli oikeassa, mittausmenetelmässä jota käytetään ja on käytetty vuosikymmeniä hakkuujäljen arvioimiseen on puutteellinen ja jne edelleen kylläpä siinä taas paperia ja kokousrahoja täreltyyy kun mittausmenetelmä saadaan uudistetettua jne….
Hyviä seurauksia ja muutoksia? Kaikkien osallistujien tietoisuus roolistaan hyvän lopputuloksen saamisessa on keskustelun myötä parantunut. Jatkossa kaikki ketjun toimijat ryhdistäytyvät. Mahdollisesti tulee metsälakiin muutos, jossa jätettävän puuston minimivaatimuksia kiristetään. Metka-tuki ei rohkaise enää kemeran tapaan riukumetsien kasvatukseen, kun taimikonhoidoissa jäävälle puustolle on enimmäisrunkoluvut.
Taitaa olla niin että ko tutkimus lakaistaan lattian alle ja unohdetaan koko episodi. Kukaan ei ole vaatimassa oikeudessa mitään.
Vaikuttaa siltä että liipasimelle joutuisi metsänhoitoyhdistyksen, -yhdistysten toiminta. Eilen ajelin firmojen mailla aurattuja metsäsautoteitä pitkin ei seillä ollut mitään höpöhöpö hakkuita eikä mitään mahdollisuuksiatehdä näitä energiapuusavotoita joiden laaneja olen kyllä nähnyt isojen teitten varsilla jonkin verran mutta välttämättä hakkuut eivät näkyneet tielle asti…. Propagandaanhan kuuluu etei esimerkiksi metsälehti innostu tutkimaan lukijoitaan kiinnostava asiaa ja joka on heille merkityksellinen. Siinähän paljastuisi että loppujen lopuksi syyllinenhän on kolme ämmää…. noh pääsiäinenhän on just nyt.
Parempi kun eivät enempää säätäisi noita metsäntiheys vaatimuksia. Tapion kirjassa ne ovat jo ihan tarpeeksi tiheät. Pelkästään maantieteellinen tavoitetiheys on aika väljä. Pitää myös hyväksyä harvempikin väljyys jos metsänomistaja sitä haluaa.
Metsänomistajissakin on niitä, jotka haluaa ensiharvennuksen toteutuvan suosituksia harvemmaksi, oma-arvion ukaan n. 15%, joka on mahdollista voimassa olevan metsälain mukaan.
Tämäkään ei vielä selitä metsäkeskuksen saamaa tulosta (lähes 60%), eroa on vielä reilu 20 %. Metsäkeskuksen arviointi malli pelkästään trooni- laaserkuvaukseen ilman maastotarkastusta antaa ehkä tulkinnasta johtuvaa virhettä, joka voi toistua kuvalta toiselle.
Maastossa käymättä esimerkiksi maastovauriot, kasvatettavat rungot ja niiden määrä ja laatu vaatii arvionnilta erittäin hyvää harjaantumista !
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.