Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Siksi kysyin runkoluvuista, kun tuore kangas olisi otollinen kasvupaikka kokeilla mänty-kuusi sekametsää Timpan reseptillä (männyn kylvö tai istutus ja kuusen istutus). Rehevyys riittää siinä molemmille puulajeille. Sekaan voi sallia myös hieman koivua ja muita lehtipuita kiertoajan alussa.
Männynkin oksalaatu kehittyy hyväksi, kun se kasvaa hitaasti riittävässä tiheydessä. Mutta 3000 taimen istuttaminen on aika kallista, joten tiheys pitäisi saada aikaan luontaisesti tai kylvämällä. Metsikkö joudutaan sitten harventamaan enskassa rajusti, ellei väliin tehdä energiahakkuuta, ja kertymä voi silti jäädä heikoksi. Siinä ja siinä, onko suositeltava ketju vai ei.
Luontaisen uudistamisen avulla on suositeltava ketju. Kaistale ja sp-hakkuulla saatuun taimikkoon/02-khl:n metsään tehtiin itselläni e-puuharvennus. Ensiharvennus aikaistuu 10 vuotta ja lopputulos lisää kiertoajan tuottoa, kun tuet on lisänä.
~~5-7m pituusvaiheen männyt taimikkoharvennushan on normi toimenpide, mutta lukema on ja alle pari tuhatta. Siitä taimikko kyllä vankistuu em. riskejä vastaan. Energia-tai eh ovat todellakin pienirunkoisten puiden korjuuta, josta on kuultukin kaikenlaista valitusta ja hinnan heikkoutta.
Juttua MG:n tuotantoj. H Alarautalahdelta aloituksen aiheeseen.
”MG seuraa hakkuidensa jäljiltä metsiin jäävään puuston määrää systemaattisesti. Vv 2012-2020 korjuujäljen tarkastuksia on tehty yli 6600 kohteelle. Viime vuonna oma henkilöstö teki niitä noin tuhat. ..-Kävimme mittaamassa osan näistä kohteista tammikuussa ja saimme erilaisia tuloksia kuin Metsäkeskus niin tiheyden kuin ajouravälinkin osalta. Koska oma näkemyksemme eroaa niin paljon Mk tuloksista, teetämme Tapiolla uuden arvion Mk tarkastukseen osuneiden kohteiden harvennusjäljestä. Lisäksi teemme myöhemmin tänä vuonna ulkopuolisen tarkastuksen korjuujäljestämme koko maassa…”
Tämä saitin hätähousut ovat kerenneet ampua teerenä jo monta varista, ja syöneetkin ne… 🙂
Juu erehtyminen on inhimillistä. Virheidensä toistaminen on epämielekästä. (Äikän open mietelmä lukiossa.)
Yhtenä mahdollisena virhelähteenä on esitetty pohjapinta-alan muuntamista runkoluvuksi. Vaikka ppa olisi alhainen, runkoluku voi olla riittävä. Se pitäisi varmuuden vuoksi mitata kepillä ja ppa relaskoopilla.
Riippumatta tästä korjaavat toimet ovat kai tiedossa. Luettelin ne jo keskustelun alussa. Korjattavaa on sekä metsänomistajan tekemissä taimikoiden hoidoissa, puun ostajan ostoprosesseissa että puun korjaavien yhtiöiden toiminnassa. Viimeisellä ehkä tässä tapauksessa vähiten.
Em. Mg:n tuotantojohtaja kertoi myös, että harvennuksen tasaisuudessa oli korjattavaa, samoin urien leveydet olivat hieman liian suuria, tähän syynä kantavien telojen käyttövaatimus. Asian korjaamisen keinoja pohditaan, eli ongelma on tiedostettu. Saattavat urakoijat päästä ostamaan kevyempää ajokalustoa harvennuksille. Myös harvennusjäljen tarkastuksia on lisätty yhdestä kahteen/työvuoro. Yllättävän äkkiä muuttui ääni kellossa!
Tartuttaisiinpa yhtä ripeästi taimikonhoitoihin ,että olisi tulevaisuudessa mitä harventaa.
Jos koneita aletaan kaventamaan ,ollaan taas siinä tilanteessa ,että osa pikkutilojen kuvioista jää kokonaan harventamatta ,kun ei ole kannattavaa kuljettaa eri kalustoa pieniä kuvioita varten. Toki voidaan ajella ilman telojakin ,mutta sitten on syytä pitää suut supussa painumista.
Ne leveät telatkaan eivät ole ilmaisia ,joten uusia laitellaan tilalle vasta sitten ,kun entiset on käytetty loppuun. Kuka on valmis vaihtamaan yhtiön pyynnöstä hankitut henkilöautonhintaiset telat toisiin jokseenkin toisarvoisten ja yrittäjistä riippumattomista syistä .
Jos palsta on puustoltaan täystiheä ja kuviolle mennään oikeaan aikaan ,koneen leveys ei ole ongelma. Vähemmän kantavuutta puolestaan johtaa helposti siihen ,että heikommin kantavat kuvion osat jäävät hakkaamatta ja hieman huonommin kantavien kohtien takana olevat kuviot koskematta. Hakkuurästit lisääntyvät monesti edellä mainituista syystä.
Luulen, että Metsäkeskus on mittauksissaan MG:tä paremmin huomioinut ajourien risteysten pienaukot ja ajourien leveämmät kohdat. Itse ainakin olen löytänyt omituisia ”ohituspaikkoja” ajourilta.
Siis mikä ääni, jos Mk:n kummallista tulosta on talo itse ja riippumattomilla tahoilla halutaan perätä?? Tässä nyt ei pitäisi luulla eikä arpoa mitään, ennen kuin on uutta faktaa pöydällä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,401 - 1,410 (kaikkiaan 1,930)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.