Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,929 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • suorittava porras

    Metsänkasvattajan mainitsemat suikaleet ovat tuttuja ajalta ,jolloin rajailtiin lohkoja kesä-ja talvikorjuuseen. 10-15 metriä ojan molemmin puolin jätettiin talveksi.  Sitten ihmeteltiin lähekkäin osuneita ajouria. Nykyisellä ulottuvalla konekalustolla tätä ongelmaa on saatu vähennettyä. Kantavalla  telavarustuksella pystytään käsittelemään palstat luonnollisia rajoja myöten/ojat eikä uratihentymiä ojin varsiin enää synny . Pikkukoneilla työskenneltäessä riesa on edelleen olemassa. Rymytään samalla palstalla kesällä ja talvella erikseen . Sopivalla ,mutta vähän isommalla koneella, selvitään yhdellä käynnillä. Yksi käsittelykerta on vielä siinä mielessä parempi ,että esim.  ojia ei tarvitse täyttää kahta kertaa. Yleensä ojat tuhjennetään puista lähikuljetuksen päätteeksi. Sitten on tehtäväkin jo aukkoa seuraavalla kerralla ,että saadan ojat täytettyä uudelleen ajokonetta varten. Poikkeama korjuujälkiraporttiin on selviö.

     

    Nostokoukku

    Mehtäukko, en minä sitä tilaajaa kysynyt, perusteluja minä kaipasin.

    Tämä nyt on vähän kuin Pohjanmaa -elokuvassa Paavon kuulustelu, kuin tuuleen huutaisi. Mitään ei ole tehtävissä. Metsänomistajat tilaavat turhia lemmikeitä, toimihenkilöitä on liian vähän tarkastamaan ostettuja kohteita, koneitten koko on kilpailutuksella ajettu liian isoiksi ja jalostuskapasiteettia on kasvatettu niin isoksi, että jokainen mitantäyttävä keppi on käytävä repimässä metsästä jäljistä piittaamatta. Eli mitään ei ole tehtävissä. Edelleen ensiharvennuks ista suurin osa tulee menemään lopullisesti pilalle. Näin maailman johtavassa asemassa olevassa metsäklusteri maassa. Kuitenkin viimeksi eilen a-studiossa Metsäteollisuus ry:n edustaja kertoi  teollisuuden vilpittömästä halusta huolehtia metsien huippuhyvästä hoidosta, kasvun ja hiilinielujen parantamisesta, monimuotoisuudesta ja uusien innovaatioiden kehittämisestä. Isoja otsikoita, mutta Metäkeskuksen raporttien mukaan ovat ensiharvennusten osalta jääneet toteutumatta. Ylijumala raha ratkaiskoon edelleen.

    Rukopiikki

    Metsätalouden banaanivaltio tämä on. Halvan alkutuotannon ja bulkin maa. Jossa tiedetään miten pitäisi tehdä, mutta kaikki ryssitään silti ja raha tosiaan ratkaisee. Nälkäinen tekee, velkainen ajaa ja vesi ilman kuljettaa oli ennen joku sanonta minkä kuullu, mutta nykyään taitaa velkainen kuljettaakin.

    Jovain

    Tuskin tämäkään keissi vapauttaa ketään vastuusta, mutta menee myös helposti pompotteluksi. Selviä puutteita on todettu ja niitä voi hakea toisaalta, vaikka valvonnan puutteesta tai ohjeistuksesta. Vastauksia voi löytyä myös uudesta metsälaista, metsänhoidon vapauttaminen ei ole toiminutkaan toivotulla tavalla ja vaatii päivittämistä.

    Nostokoukku

    Ja valtio näyttää kansalaisille esimerkkiä omien metsien käsittelyssä. Tukki ja pikkutukki kun rungosta tulee, niin eikun aukoksi. Harvennukset kuin suojuspuuasennossa. Ja on ollut ainakin hyviä kuviokooltaan isoja harvennuskohteita. Nyt ensiharvennuskohtein olevat kuviot on aikoinaan voimakkasti muokattu, laadun parantamiseksi yli 2000 männyntaimella istutettu, turhankin väkivaltaisesti taimikkona hoidettu ja jos on ollut puolukanvarpua kankeampaa niin ennakkoraivauksella käsitelty. Ministerit asettavat työryhmiä ja paneeleita miettimään ja ovat julkisuudessa hyvin ilmasto- ja monimuotoisuusmyönteisiä. Kuitenkin valtion omille metsille asettavat täysin kestämättömät tulostavoitteet. Valtion metsistä ne pahimmat limbot saattaisivat löytyä. Tosin siellä ei taida Metsäkeskus paljon mittailla…..

    Metsuri motokuski

    Tuo on kyllä totta. Vihreät haluavat valtion vanhoihin metsiin hakkuukiellot. Eihän niitä ole kun kehitysluokan 3 metsät hakataan jo aukoksi.  Vanhoja metsiä ei ole kuin kansallispuistoissa ja ne tuskin tulee hakkuun piiriin muutenkaan. Paniikki sen kuin lisääntyy kun hakataan vimmatusti aavistushakkuita rajoituksien pelossa.

    Jätkä

    Suoriutuva:”-Kauppasopimuksessa on kuitenkin tietty määrä kuutioita ,joista kauppa on tehty. Heti alkaa poru ,että moto mittaa väärin ,jos kauppasumma jää vajaaksi. Sitten koukataan vaikka lakirajalle ,että kauppa saadaan täyteen. ”

    -Johan on selitys. Kertoo täydellisestä vastuun pakoilemisesta, joskin myös ammattitaidon puutteesta kaikilla osa-alueilla.

    Nyt ymmärrän,miksi joiltakin syntyy vain sutta ja sekundaa. Ja nämä hemmot syyttävät kaikesta vain ennakkoraivauksen puuttumista.

    Tulee mieleen Erään maatalouoppilaitoksen Kasvatushakkuutyömaa, jossa minut oli myyty opettamaan opetuslapsille puunkorjuun pakettia. Eli leimikon suunnittelusta hankintatyön tekoon. Kolmoskehitysluokan männikkö MT:llä – Taajaman kupeessa, jossa varikset olivat polkeneet mäntyjen latvoja taimikosta lähtien.

    Tilanhoitaja ja hänen aputyönjohtajansa olivat savotan aloittaneet, eli ottaneet varaslähdön.

    Aloitus oli jätetty aivan liian tiheäksi, puut oli poistettu yläharvennuksella ja kaikki tukit olivat raakkeja.

    Kun moitiskelin heitä siitä, oli selitys, että pakko saada tukkia, kun kauppasopimuksessa on niin paljon tukkia.  Jos tehdään sinun (minun) laatuvaatimusten mukaan, niin eihän tästä tule tukkia lainkaan.

    Kun ”leimasimme” pohjapinta-alan mukaiseen tiheyteen sen jo hakatun alan, piti tasan puolet runkoluvusta ottaa vielä pois.

    Jaoin ukoille harvennusmallit, annoin relaskoopit ja käskin opetella niiden käyttöä.

     

    Jätkä

    Nostokoukku”-Valtion metsistä ne pahimmat limbot saattaisivat löytyä. Tosin siellä ei taida Metsäkeskus paljon mittailla…..”

    Niinkin saattaa olla. MH:lla on ollut sydeemissään Talouskirjat, jotka vastaavat metsäsuunnitelmia yksityismailla. Leimikoden suunnittelu on tehty jo kauvan aikaa niin, että kiertoaika on 16 vuotta. Sitten hakataan sen mukaan kuin on jopa 32 vuotta aikaisemmin päätetty.

    Vielä nytkin on kuvioita, joissa männikkö odottelee ensiharvennusta, joka olisi pitänyt tehdä jo viisitoista vuotta sitten. Ja jos talouskirjassa sanotaan, että kuvio on uudistuskypsää, se hakataan, vaikka tilanne olisi mikä.

    Metsähallituksen metsät ovat jo hyvän aikaa kuuluneet saman tarkastusjärjestemän piiriin, kuin yksityismetsät. Nykyään metsänkäyttöilmoitukset pitää tehdä, niinkuin ihmisetkin tekevät.

    suorittava porras

    Jätkä ei taida tietää ,että on tapauksia,joissa sekä osto ,että isäntä kehottavat ottamaan kaikki ,mitä irti lähtee. Veikkaan tilanteen pahentuneen ,kun eri ihmisten talous on kuralla . Ainakin monilla maatiloilla ahdinko pistää keräämään kaikki myyntikelpoiset kalikat metsästä.

    Näyttää olevan vaikea ymmärtää sekin ,että relaskooppi on tarpeeton kapistus ,kun koneessa on 11 metrin puomi. Siinä on erehtymätön mitta ja oikea runkoluku on nopeasti määriteltävissä vaikka jokaiselta yuöpisteeltä erikseen. Tarkistusmittausohjelma kertoo viimeistään oikean runkoluvun ,jos se ei jostakin syystä ole kuskin mielessä. Kaikki erikseen eri puulajeille ja maapohjille. Otantoja tehdään useita päivässä.

    En tiedä ,mikä pakkomielle saa jätkän alituiseen kitisemään vääristä puuvalinnoista. Minulle on ollut päivänselvää ,että harvennus tapahtuu altapäin pienempiä ja huonolastuisia puita poistamalla. Susipuut listitään näiden lisäksi ja homma on yleensä sillä selvä. Kaikki lähtee selkäytimestä. Parhaat puut kasvamaan ja latvuksille riittävästi kasvutilaa ja oksayhteys poikki. Näin olen aina menetellyt silläkin uhalla ,että isäntä ei saa pikkutukkeja. Olen todennut ,että saat niistä paremman hinnan ,kun kasvavat vielä vähän.

    Nostokoukku

    Metsähallituksella ei ole metsiä, muutama tontti voi olla. Ne ovat Suomen valtion metsiä, ja MH on ”virkamies” joka toteuttaa ministeriöiden, siis kansan, tahtoa.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 1,930)