Ainoa järkevä mahdollisuus on käyttää kasvavaan energiatarpeeseen turvetta valmiina olevilta tuotantoalueilta ja paksua puutavaraa lisäksi. Risujen kanssa ei ole aikaa pelata ,kun tarve on suuri ja tuottavuus energiarisukoissa pieni.

Olisikin vihdoin terästettävä taimikoiden varhaishoitoa , jotta vältetään kasvun taantuminen ja epätaloudellisten keppimetsien syntyminnen. Sillä tehostetaan hiilensidontaa ja turvataan kasvava puuntarve tulevaisuudessa. Huonoihin käytäntöihin johtavat tukiratkaisut kiireesti romukoppaan ja markkinavoimat töihin.

Jos aukoilta korjataankin hakkuutähteet, siinä on monta hyötynäkökohtaa ja lisäksi tehokasta. Risut kasvatusmetsistä kuuluvat lannoitteeksi ja raivaussaha oikea kaatokone, siitä ei päästä mihinkään.

Hankintahakkaajan ”muutama tuhat mottia talvessa” on ihan mukava jaloittelu, mutta isomman mitan puunkorjuussa makupala. On selvää, ettei jatkuva metsätuotteiden vienti voi odotella rukkaset suorana kun ”lajittelulinjastot” haukkaa tyhjää…   🙂

Hyvin kuulosti kannattavan esim. ”Laten” savotointi Vimekillä.  Kun otetaan talteen erikoispuut mm. koivutukit puusepän käyttöön, niin kannattaa .   Aiemmin julkaistu toinen video e-puun korjaaja todisti samaa ; urakoitsija ei olisi vaihtanut hommaansa enää ison puun hakkuisiin isoilla koneilla.     Kustannusrakenne on muuttunut korkokulujen nousun ja polttoaineiden kulutuksen suhteen entisestä.  Myös e-puun korjuusen sopivat koneet on kehittyneet.

Kannattaa myös pitää mielessä , että video on kaupallinen tiedote ja viestintä sen mukaista.

Hankintahakkuiden urakointi metsänomistajan piikkiin on vaihtoehto. Sillä on puolensa ja väitän, työllistävä vaikutus on taattu. Asiakaskunta on helposti saavutettavissa. Ns. pystykaupan edut on saavutettavissa myös hankintakaupassa ja puukauppaa korjuuta ja metsänhoitoa voidaan tarkastella aika paljonkin eri lähtökohdista.