Jos aloitetaan 1200 rungosta, tuo kertymältään heikko rankapuuvaihe jäänee kokonaan pois.

Jos ajourille ei istuteta niin koivu pyrkii sitä tilaa käyttämään ja isot oksat sinne suunnalle voi olla ongelma. Harvaan istutettaessa rustkotäpläkärpäset ongelma. Särkymävaraa on vähän jolloin joutuu jättämään harvennuksessa lumen lengoksi painamiakin runkoja.

Omatoimisesti harventaen itse suosin huvin tiheää alkuasentoa josta sitten hyvin useita tiheään toistuvia harvennuksia.

Tuota rauduskoivua tulee paikoin turkkinaan luonnostaankin. Tiheyttä piisaa mistä alkaa vähennellä. Istutetut jalostetut toki erottuu isompina joukossa. Voi myös kylvää jalostettua siementä. Usein onnistunut hyvin. Valita sitten parhaat puut kasvamaan kun raivailee. Kun istutettu koivu pääsee hyvin alkuu pysyy kasvu keskimääräistä parempana tulevaisuudessakin. Istutus kesällä sateiden alle ja samana kesänä iso kourallinen NPK:ta joka taimelle.

Rauduskoivu, niin hieskin, on yllättävän monimuotoinen puulaji. Niissä on monelaista lehtimuotoa ja oksamuotoa. On oppinut näkemään jo lehdestä ne mitkä on yleensä niitä paraskasvuisimpia. Parhaat hieksetkin kasvaa kyllä komeaksi tukiksi Oulun eteläpuolella. Hieksessä puuyksilöiden välillä näyttäisi myös olevan isoa eroa kasvunopeudessa.

Ehdotin Metsäasiantuntijat-ryhmässä Facebookissa pienpuun korjuun tuesta luopumista, ettei metsänomistajia vahingossakaan kannustettaisi riukujen kasvatukseen. Maksaisin mieluummin korotetun nuoren metsän hoidon tuen eli rapiat 400 euroa, riippumatta siitä korjataanko pienpuuta tai ei. Mitä mieltä raati?

Samaa mieltä Annelin kanssa. Nmh on reilusti myöhässä ja taimikko jo pahasti pilalla siinä vaiheessa ,kun koneellinen toimenpide ko palstalla on kannattavaa. On syytä muistaa sekin ,että hoitokustannus lisäksi kasvaa viivästyessään 10% /vuosi. Tämä seikka hämärretään tehokkaasti maksamalla tukea väärään aikaan. Kulu muuttuukin tuloksi  toisten tehdessä hommat talkoolla. Metsän kunto ei hetkauta lainkaan. Vasta sitten herätään ,kun puusto onkin lipsahtanut harvaksi , kun riittävää määrää elinkelpoisia runkoja ei löydykään palstalta. Tämä puolestaan mieluusti sysätään työn toteuttajien ansioksi.

Alunperin tuki nuoren metsän hoitamiseen oli tarkoitettu edistämään hoitorästien purkamista. Energiatukien sotkeminen kyseiseen toimenpiteeseen johti vain rästien lisääntymiseen . Ketään ei kiinnostanut tehdä metsän vaatimia toimenpiteitä ajoissa. Valitettavasti tämä koski myös monia ,joilta olisi löytynyt osaamistakin ,mutta ilmainen raha  houkutteli virheliikkeisiin. ”Oikean ajoituksen” määrittelikin kemera , ei biologia.