Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
…vaikeaa niitä runkotolppia on laittaa ,jos niitä ei ole toimitettu. Onko jotenkin vaikea ymmärtää ,että jos palstalla ei ole edes hakkuun alkaessa hoitamattomuuden seurauksena riittävästi kasvatuskelpoisia puita, on tekijän niitä mahdotonta paikalle taikoa? Kauppasopimuksessa on kuitenkin tietty määrä kuutioita ,joista kauppa on tehty. Heti alkaa poru ,että moto mittaa väärin ,jos kauppasumma jää vajaaksi. Sitten koukataan vaikka lakirajalle ,että kauppa saadaan täyteen. Omistaja voi varautua vain yhteen harvennukseen ,jos laiminlyö metsänsä varhaishoidon. Koneen koolla ei ole tässä kohtaa mitään merkitystä. Puut ovat vain liian pieniä ja niitä on liian vähän.
Eihän se saakkaan jatkua, tietenkään. Mutta mikä ei ole lailla kiellettyä, se on sallittua. Nykyisestä metsälaista ei ole mitään kieltämään.
Ja miksi mennään hakkuukelvottomiin kohteisiin hakkaamaan. Siinä se on tyhmyys huipussaan. Sama kun menisi porakaivolle pilkille. Siinä ei nyt isoja tappioita synny, mutta kun isot koneennrohjat viedään hakkuukelvottomalle kohteelle ei pärjää konemies ja metsänomistaja saa metsänsä pilalle koko kiertoajaksi. Onko selluvirmojen kiima puun perään niin kova ja kvartaali niin lyhyt, että täytyy syödä omaakin tulevaisuutta.
Kenen vika ,jos leimikkotiedoissa on puutteita? Kun eletään leimikoiden suhteen monesti kädestä suuhun , konemies jotuu tekemään valinnan kehnon palstan reunassa kekeekö ,vai ottaako palkatonta rokulia. Yleensä raha ratkaisee . Sanovat myös laiskaksi ,jos luikki työmaalta kotiin kesken päivän . Voi tulla useampikin rokulipäivä ,jos on iso leimikko ja seuraava on tarjolla vasta pohjatietojen perusteella tehdyn ajanmenekkilaskelman mukaisesti. Ainakin on aloitettava ,jotta palkka juoksee ja toivottava ,että uutta särvintä löytyy nopeasti.
No eihän tuota tarvitse kysyä. Mutta joku vastuu se on ostajallakin, eihän ole oikein, että jonkun taitamattoma typeryyden takia ehdoin tahdoin mennään jonkun omaisuutta pilaamaan. Ei plastiikkakirurgitkaan ihan mitä tahansa suostu tekemään, vaikka olisi isommista rahoista kysymys kuin muutaman hehtaarin kuitukalikoista. Onhan näitä unelmia nähty. Ikänsä kaupungissa asuneet tenavat tilaavat lemmikon vanhempiensa kotitilalle, kun kuulemma äidille pitäisi ostaa Hesasta osake metsärahoilla. Ja muuta metsää ei ole kuin parin hehtaarin kytöheiton ojiin kasvaneet koivurivit.
Yksi ongelma lienee ,että pikkulohkoja ei kannata käydä erikseen katsomassa. Vilkaisu mts-suunnitelmaan ja lämpökarttaan tietokoneelta riittää. Se ensimmäinen kaksijalkainen palstan reunassa on 50 kilomerin päästä paikalle ohjeistettu motokuski. On käytännössä ,kun nalli kalliolla ,kun lavettikin on jo kiiruhtanut siirtämään seuraavaa konetta. Ainoa toivo on ,että ”peremmällä olisi parempaa”. Kuten tilastot näyttävät , ei ole ollut .
……
Tutkimuksissa ei käy ilmi , onko eroa osa-aikaisten ja päätoimisten konemiesten hakkuujäljessä. Tahtoo olla niin ,että kovan kysynnän aikaan töihin haalitaan kaikki voimavarat. Osaaminen ei tällöin ole välttämättä ihan optimaalinen.
Sitä minä ihmettelen miten siellä etelässä kun on niin ahdasta ei kannata käydä leimikkoa katsomassa. Siellähän ostomiesten alueetkin on hyvin hyvin pieniä näihin pohjoisen lääneihin verrattuna. Täällä välimatkat on satoja kilometrejä ja käyvät katsomassa. Ja puuta ei ole hehtaarilla etelän metsiin nähden mitään.
paljon merkitsee myös palstan koko ja muoto lopputulokseen .jos tuodaan isot koneet hyvin kapealle ,mutta pitkälle palstalle joutuu sen 5 metriä leveän ajouran tekemään keskelle jolloin sivut voivat jäädä hyvin harvaksi .ehkäpä tälläiset kannattaisi tehdä pienellä koneella tai sahalla mikäli mahdollista .
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.