Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,929 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • Berza

    Näin on, mitä yllä kirjoitettu. Etenkin rehevillä kasvualustoilla puuston tuotto metsän sukupolven aikana paranee useammalla harvennuksella. Se on selvää, ettei suurilla aloilla tuo oikein ole mahdollista, mutta ehken 20-30 ha.n alalla olen itse tuota harrastellut. Taisi parhailla olla viisikin miestyönä tehtyä ja viime syksynä lopulta koneharvennus. Tuuliherkkä alue, mutta näin olen onnistunut ne pitkälle torjumaan.

    Jätkä

    ”-Se on sitä pienimuotoista hevos-näpräystä.Ei isommilla aloilla onnistu.”

    Pinta-aloista se ei ole mitenkään riippuvainen. Ei se myöskään vähäisemmässäkään määrin liity hevoshommiin.

    Tuo kanta vain osoittaa olevan valtavat luulot siitä, että isompi savotta ei onnistu mitenkään,kun sen hallitseminen on liian vaativaa.

    Noin ajattelevat ihmiset olisivat pillahtaneet itkuun, kun Suomi joutui sotaan. Hirteen he olisivat menneet, kun kuulivat sotakorvauksista .

    Vastaavasti todella suuria savotoita on tehty jopa pokasahoilla ja justeereilla sekä hevospeleillä lähikujetus  ja loppumatka uittelemalla. Logistiikka saatiin toimimaan, kun se pantiin toimimaan.

    Niillä keinoilla Lappiin tehtiin 50 000 hehtaarista ylöspäin olevia avohakkuita, eikä itketty yhtään.

    Hämis

    Eikö pienemmille ajokoneille ,sanotaanko kuormatila 8m3 vaikka, voi järjestää juurikin enskoja. Ja niin että ne hakataan energiaksi niin saisi tehokkaasti ajaa yhtä lajia laaniin.

    Hämis

    Kommentteja tähän ?

    Puuki

    Oikeassa yrittäjä tuossa. Monia muitakin yrittäjiä on joilla on vastaavanlaisia kevyempiä koneketjuja ensiharvennusmetsiin.

    Vaatisi isojen yhtiöiden mukaantulon ja eh-leimikoiden ketjuttamisen, ehkä yhteismyyntejäkin.   Metsäteollisuudella on asiassa paljon sanomista konevaatimuksissaan ja taksoituksen suhteen.    Mutta niillä on oma etukin kyseessä nyt, kun uhkana on metsien kasvun heikentymisen takia mahdolliset sanktiot ja niiden vaikutus puiden korjuun  määriin . Ja niiden estämiseksi tarvittaan keinoja ja konsteja.

    Metsän kasvun lisäämiseksi useammat ja varovaisemmat hakkuut onnistuu vain eh-puun hinnan nostamisella ,   korjuukustannusten korvaamisella ja sopivien koneketjujen toiminnan turvaamisella.   Lainsäädäntöapuna uudet min. PPA rajat käyttöön.

    suorittava porras

    Teollisuuden suhtautuminen voi olla nihkeää konekannan pienentämiseen. Sopimusruljanssia ei haluta laajentaa ja puuta pitää saada liikkeelle ripeämpä tahtia , kun penemmällä kalustolla on mahdollista. Pieni kone on painajainen entisen korjuuesimieheni puheiden perusteella.  Tavara liikkuu liian hitaasti.

    Oma kokemukseni perusteella en kannustaisi ketään huonosti tuottaviin hankintoihin tänä päivänä .  Harva kevyen kaluston hankkinut on menestynyt yritysmaailmassa ellei ole saanut hankittua ajoissa kookkaampaa ja tuottavampaa kalustoa alle. Viimeisin työnantajani luopui kasikympeistä jo 15 vuotta sitten . Sampo kävi näytillä muutaman kuukauden eikä kauppoja syntynyt . Mototkin ovat painineet yli 20 tonnin luokassa jo viimeiset kymmenen vuotta. Menneeseen ei ole paluuta.

    pihkatappi

    Verkkojulkaisusta saa käsityksen että ”lakia” rikotaan lähes systemaattisesti ja viranomaistaho vain raportoi paljonko prosentuaalisesti lakia on rikottu. Sanktiona äärimmäisen surkeissa tapauksissa uudistamivelvoite metsänomistajalle ja muutoin keskustelu toimijoiden kanssa. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain, jos kerta aletaan vajaapuustoisuuden takia makselemaan päästökaupassa miljardeja.

    mehtäukko

    ”-Se on sitä pienimuotoista hevos-näpräystä.Ei isommilla aloilla onnistu.”Pinta-aloista se ei ole mitenkään riippuvainen. Ei se myöskään vähäisemmässäkään määrin liity hevoshommiin.Vastaavasti todella suuria savotoita on tehty jopa pokasahoilla ja justeereilla sekä hevospeleillä lähikujetus  ja loppumatka uittelemalla. Logistiikka saatiin toimimaan, kun se pantiin toimimaan…”

    Missä on Jätkän johdonmukaisuus, vai onko sitä kun näin puuroutuu pahasti? Luuletko tosiaan että 70-80 milj.mottia olisi mitenkään kopukoilla promilleakaan kuskattavissa? On täälläkin toistamiseen toisteltu kahta ja korkeintaan kolmea harvennusta, jonka jälkeen harvennettavat puutkin loppuvat! Ja mitä oli juuristolle se ramppaamisen vaikutus, kolhujen kertautuminen? On kyllä aikoinaan tehty pokasahoilla uittelemalla, mutta poukkoilu kummastuttaa.

    jees h-valta

    Lasketaankohan noita suuren koneen etuja pieneen verrattuna aivan oikein. Luulisin lyhyillä telousmatkoilla ainakin pienemmän kaluston pienellä kulutuksella olevan edullisempi tapa. Myös ketteryys antaa apua jäljen suhteen. Nytkin moto joutui kiertelemään ja vekslailemaan aika paljon omalla hakkuulla kun isoja kiven köllejä sattui sopivasti ajouran suuntaisesti. Pienemmällä koneella niiden väleistä olisi päässyt. Motohan ei tässä ole se isoin ongelma vaan molempien eli myös ajokoneen on oltava suhteessa sopiva moton tekemään ajouraan. Ettei jouduta isontamaan uria ajokoneelle. Mielestäni pienellä kalustolla saataisiin sulautettua myös uusia koneiden kuljettajia pienemmällä riskillä. Ainahan sitä on turvallisempi opetella pienellä koneella enskaa ensin ja siitä pikkuhiljaa ison koneen puikkoihin. Tämä suuruuren hulluus on ajanut vain teollisuuden taksojen kiristymiseen. Eikä toisinpäin kuten suorittava yllä toteaa. Jos koneketjut olisivat pitäneet kiinni monipuolisesta kalustosta, pienestä isoimpaan, olisi taksoissa joutuneet yhtiöt ensiharvennuspuussa maksamaan enemmän. Nyt siihen väliin onkin kiilannut e-puuyrittäjät jotka pystyvät hyvän hinnan kanssa pelaamaan koneet sopivaan kokoon. Olen nähnyt erittäin laadukkaita harvennuksia paikallisesti esim. Kumeko Groupin tekemänä Satakunnassa. Isolla koneella mieluummin vasta kakkosharvennukselle. Siellä se on toimiva ratkaisu kyllä.

    mehtäukko

    ”Pienemmällä koneella niiden väleistä olisi päässyt. Motohan ei tässä ole se isoin ongelma vaan molempien eli myös ajokoneen on oltava suhteessa sopiva moton tekemään ajouraan. ”

    Tuo nyt ei pidä paikkaansa.

    Jos on todella isoja kiviä haitaksi, ura etukäteen nauhoittamalla se hoidetaan ja pitkällä puomilla ylettyy sarkojen ”pullistumat” harventamaan. Muutoinhan urat on oltava suorahkoja.

    ” Ettei jouduta isontamaan uria ajokoneelle.” on jo outo käsite, sillä saman kalinberin  koneet ovat yhtä leveitä.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 1,930)