› Keskustelut › Metsänhoito › ”Metsäkeskus patistaa koivun viljelyyn…”

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 61)
1 2 3 4 5 6 7

  • ”Metsäkeskus patistaa koivun viljelyyn…”

    Lähetetty: 13.9.2013, 20:23

    Metsäkeskus on huolestunut kuusen viljelyn valta-asemasta, mutta jutussa ei sanallakaan mainita, mikä on aiheuttanut vallitsevan tilanteen.

    Eikö jo metsäkeskuskin voisi suoraselkäisesti tuomita pitkäaikaisen, ylikorkean hirvikannan, siitä aiheutuneen kuusen ylenmääräisen suosion istutuksissa ja esittää omasta puolestaan näkemyksensä, miten männyn ja koivun istutukset/kylvöt turvataan tässä maassa.

    Onko maassamme liian vaikutusvaltainen hirvimafia, joka kykenee polkemaan alleen metsien monimuotoisuuden asiantuntijat, uudistusaloilla vallitsevan tilanteen ja männyn ja koivun kannalta surkealta näyttävän tulevaisuuden?

    Tekijä
    6tukki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Hiluxmetsuri 15.9.2013, 07:47

    Koivuaiheinen hieman tähän liittyvä sivujuonne:

    Mistä tunnistaa pienen rauduskoivun jos siinä ei ole lehtiä?

    Ihan vaan siksi kiinnostaa, että olen menossa ensiksi reikäperkaamaan yhtä länttlä, jossa on luontaisesti syntyneitä koivuja kuusten ympärillä. Ovat 4… 6-vuotiaita eli parhaassa raivausiässä. Koivuja on huomattavan paljon verrattuna kuusentaimiin.

    Reikäperkauksen jälkeen ehkä keväällä istutan lisää kuusia tai sitten saattaa kääntyä kasvatussuunta koivulle. Tämä taitaa olla justiinsa se tavallisin tarina.

    mehänpoika 15.9.2013, 07:54

    Hvin harvoin metsäkeskuksista on kuulunut koivun viljelyyn patistelevia kehoituksia, vaikka liiallisesta hirvimäärästä johtuva uudistettavan puulajin valinnan kieroutuminen on jatkunut jo kymmeiä vuosia. Syitä vaitonaisuuteen voi vain arvailla.

    Metsäkeskusten johtokunta ja alueelliset metsäneuvostot ovat jostain kumman syystä miehitetty enemmän metsätaloudesta lyhytnäköisesti ajattelevista edustajista. Muutenhan metsäkeskusten tiedotua hirviasioista olisi enemmän metsänhoidon etua painottavaa.

    Myös aluelliset metsäohjelmat ovat ilmeisesti alkaneet kahlita metsäkeskusten tiedottamista. Tämä lienee MMM:n kehittelemän metsäpolitiikan tulosta. Kataisen hallitusohjelmaan sisällytetty metsäpoliittinen selonteko paljastanee lopullisesti mihin suuntaan metsien käyttöä ollaan viemässä. Esimerkiksi siitä selviää, minkä painoarvon tulevaisuudessa kannattava puuntuotantoyrittäjyys saa hirvestysharrastuksen kahlehtineessa metsien uudistamisessa.

    Hiluxmetsuri 15.9.2013, 08:04

    Mitäpä jos alettaisiinkin maksamaan hirvenlaidunnustukea? Sitä saisi koivun kasvatukseen esim. 300€/ ha/v….

    suorittava porras 15.9.2013, 09:08

    Hiluxmetsurille voisi antaa suosituksen luopua ajatuksesta perata taimikko vain osittain. Vedä raakasti alue suositustiheyteen ja jätä tarvittaessa laadultaan parhaat riittävän erillään toisistaan kasvavat lehtipuut täydentämään havupuutaimikkoa (ohjeet viimeisessä Metsälehti Makasiinissa). Kantovesat kannattaa poistaa tulevana kesänä ennen lehtien putoamista (ruskaa) .

    On jo suuria alueita , joilla hirvistä ei ole haittaa . Siellä voi aivan hyvin sopivilla kasvualustoilla kasvattaa koivua tuleviin tarpeisiin . Joka paikkaan koivua lienee kuitenin turha tunkea. Puulajin kysyntä on rajallista. Koivukuitua saataisiin sivutuotteenakin aivan riittävästi , jos taimikoiden täydentäjinä kasvava puuaines saataisiin järeytymään huomattavasti nykyisiä ”onkivapoja” suuremmiksi ensiharvennukseen mennessä.

    Gla 15.9.2013, 16:08

    Rauduksen oksissa tuoreimmat vuosikerrat ovat karheita, täynnä pientä harmaata nystyrää. Hieskoivut ovat sileitä.

    Jos tilanteen oikein ymmärsin, perkaamisesta olen samaa mieltä Suorittavan kanssa. Samalla vaivalla kun reikäperkuun tekee, teet valmista. Ei tarvi vuoden tai parin päästä tulla takaisin kaatamaan vähän isommaksi kasvaneita runkoja. Täydennystarve on sitten oma lukunsa. Jos koivuja riittää, ilman muuta niitä kannattaa säästää kasvatettavaksi. Jos kokonaan tyhjiä aukkoja on, sitten tilanne onkin hankalampi. Kuusi on hidas, mutta ainoa joka alikasvoksena pärjää. Takamatkalta lähtevä koivu jää alakynteen, joten siitä ei rahanarvoista puuta saa kasvatettua.

    Hirvet on sitten oma lukunsa. Vaikka isoja hirvivapaita alueita jo jossain olisi, edelleen 75000 yksilön talvikanta tarvitsee ison määrän ravintoa. Koivu on sikäli ongelmallinen, että korvauskynnys ei ensimmäisestä syönnistä välttämättä ylity, eikä tilastoihin tule hirvivahinkoja. VMI-tilastossa taas vahinkoa kärsineistä taimikoista syylliseksi ilmoitetaan vain yksi tekijä. Lisäksi lähes puolet ovat kohteita, joissa syytä ei varmuudella tunnisteta, joten ainakaan hirvituhoksi ei niitä voida luokitella.

    jees h-valta 15.9.2013, 18:11

    Suorittava laskeskelee kyllä aivan omiaan että täydennyskoivusta saataisiin koivun tuonnin tarve kuitattua. Jo tänä vuonna on tuotu muistaakseni kesäkuun loppuun mennessä 2,4 miljoonaa mottia eli puolessa vuodessa. Jos koivu vedetään ensiharvennukselta pois pitäisi siellä kasvaa vähintäänkin mielettömän isoja koivuja. Nythän kotimaastakin saadaan ja silti tuodaan noin paljon ulkoa. Aivan puppua sanon minä. Kuusiuskovan maakansan on vaikea uskoa mutta koivua todella menee kotimaassa aika reipas määrä ja tosiaan sen viljelystä on oltu hiljaa ja kuin kusi sukassa. Kyllä poliittinen hapitus pitäisi saada pois bisnestoiminnasta. Eli ilman muuta metsäteollisuuden ja metsäkeskuksen olisi jo aikaa pitänyt laittaa kova kovaa vastaan ja vaatia koivun kasvatuksen ongelmat lähes olemattomiin. Ja tuo aitaksen tukeminen jota hiluxmetsuri ilmeisesti tarkoitti olisi kannatettava asia. Tai vaihtoehdoksi hirvikannan paljon nykyistä alempi taso. Jos riistakeskukselle annetaan nuo kaksi vaihtoehtoa uskon että hirvet alkaisi vähetä.
    Verovaroista en halua mitään lisätukia metsitykseen tai sen suojeluun. Hyödynsaajat maksakoot.

    mehänpoika 15.9.2013, 18:29

    Suorittava porras: ”On jo suuria alueita, joilla hirvistä ei ole haittaa.”

    – Voi nyt olla joskus vuoden-parin pituinen sellainenkin tilanne jossain kolkassa valtakuntaa. Kuitenkin juuri näillä kohteilla alkaa välittömästi hirvenpyyntilupien leikkaus tai mahdollinen pidättäytyminen loppulupien kaadoista. Hirvituhot tulevatkin sopivasti täydellä voimalla juuri kun hyvässä uskossa on koivua tai haapaa istutettu. Sellaiseksi pyyntiluvallinen hirvenmetsästys on päästetty menemään runsaita kaatoja tavoiteltaessa.

    Luontaisesti rauduskoivulle saa uudistumaan voimakkaan muokkauksen avulla pääsääntöisesti vain vähemmän heinettyviä viljavuudeltaan MT-OMT-pohjan kohteita, joiden lähettyvillä on riittävästi sopivia siemenpuita. Lehtopohjat eivät yleensä monestikkaan tarjoa luontaisen uudistamisen mahdollisuutta. Joko siemenpuut sieltä puuttuvat tai kunnollisen muokkausjäljen saanti on mahdotonta.

    Hiluxmetsuri 15.9.2013, 19:04

    Koivutilastoa, lähde: Metla viralliset tilastot alkuvuosi 2013

    Kotimaan lehtikuitupuuhakkuut: 5,162 milj. m3, 1-7/2013
    Koivukuitupuun tuonti: 2,38 milj. m3 , 1-6/2013 ( hyvin muisti tämän jees h-vallasta)
    Koivukuitupuun vienti 0,011 milj. m3, 1-6/2013

    Jostakin nuo koivut kotimaasta näköjään tulevat. Ei kai ne kaikki ole havupuumetsien ylispuitakaan? Hakkuissa on 25% kasvua viime vuoteen. Koivukuitupuun hakkuut ovat lähes samaa luokkaa kuin havukuitupuun hakkuut.

    Muuten, tilastokukkanen: Suomeen tuotiin 3000mottia polttopuuta Britanniasta 🙂

    Pähkäilijä 15.9.2013, 19:45

    Koivukuidulla on usein pinon päässä lappu ”isännän puu” kun monet jättävät sen itselleen polttopuiksi joten sen vertaaminen on ongelmallisempaa kun tilastoitujen havukuitujen kun suuri osa menee polttopuukauppoihin ja ei tietoa miten paljon polttopuuuta myydään kuitillisesti.

    Suden jälki 16.9.2013, 21:02

    Eniten ole huolissani 10 000 vuotta koivun kanssa eläneiden eliöiden kasvien suhteen. Synkissä kuusikoissa ei ole valopuiden seuralaisille tilaa. Kantarellien määrä tulee romahtamaan. Toisaalta herkkutattien määrä lisääntyy. On jotenkin outoa, että Suomalaista metsäntuotantoa ohjaa hirvet eikä taloudelliset tekijät.
    Taloudellisesti ajatellen Suomi voisi olla laatukoivun ykkösmaa, jonka ilmasto sopii hyvin ja johon voisi panostaa pitkällä ajanjaksolla.
    Pitkä ajanjakso vaatii ehdottomasti hirvikannan saattamista normaalille 20 000 tasolle. Lisäksi pahimpien hirvituhojen alueilla sallitaan yksilöity talvipyynti.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 61)
1 2 3 4 5 6 7