Keskustelut Metsänomistus Metsäkeskus jo herännyt kuusettumisen tuhoisuuteen….

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 76)
  • Metsäkeskus jo herännyt kuusettumisen tuhoisuuteen….

    Koivun viljelyyn patistellaan ja aivan paikallaanhan tuo onkin. Kukaan ei tiedä kuinka kuusen tarina jatkuu ja rehevillä pohjillahan koivu tuottaa erittäin hyvin. Jopa alle 50v:n päätehakkuulle.
    Myös alkuunlähtö helppoa, ilman heinäämistäkin onnistuu.

  • jees h-valta

    Tuntuisi aika käsittämättömältäkin että kaikkien pitäisi vain tunnustaa metsätaloutemme vinoutma kaikessa komeudessaan. Nimittäin sitä se vain on!

    Anton Chigurh

    On täysin varmaa, että tappiota tulee ja rajusti, kun juurikäävikkö pakotetaan uudistamaan juurikääviköksi.

    Niitä on jo miljoona hehtaaria. Maamme vilja-ala on samankokoinen. Sen miljoonan hehtaarin tuottamalla viljalla tuotetaan 200 miljoonaa kiloa sianlihaa, 100 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa ja lisäksi paljon muuta.

    Juurikääviköt on perustettu holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen pakottamina. Tuo laidunnus tuottaa rapian kolmenkymmenen (30) miljoonan hehtaarin alalla naftin 10 miljoonaa kiloa lihansitkellosta.

    Siinä vähän mittasuhteita täpertäjille ja MTK:n metsävastaaville. Kenties muillekin saivartelijoille.

    Gla

    Jesse, vaihtoehdotonta taimikonhoitoa käsittelevässä keskustelussa kävi ilmi, ettei mitään vaihtoehdotonta mantraa ole olemassa missään muualla kuin sinun mielikuvituksessasi. Samassa yhteydessä 23.7.2013 sanoit, ettet ole perehtynyt Metlan ohjeisiin männyn ja koivun kasvattamisesta. Oletan saman koskevan myös kuusta, joten varsin kevyellä pohjalla aiheesta väitteitä esität.

    Metsalehti/Keskustelut/
    Aihe/Viestiketju/?topicId=1320

    Minulla on pinta-alasta vähän yli puolet koivuvaltaista ja käsittääkseni Puun takaallakin merkittävä osa. Seuraavan 10-15 vuoden aikana päätehakkuuseen tulevista kuvioista yhdellekään en näillä näkymin ole kuusta laittamassa pääpuulajiksi. Lisää kuusta kasvatan tuolla ajanjaksolla vain sekapuustona tai alikasvoksena, ellei tilakaupat tai hirvipolitiikka sitä ennen suunnitelmia muuta. Jos siis jostain vaihtoehdottoman mantran hokemisesta on kyse, tilanne kääntyy täysin päälaelleen siihen verrattuna, mitä meille yrität sanoa.

    Mitä tarkoitit ajankäytöllä?

    mehänpoika

    Anton Chigurh: ”On täysin varmaa, että tappiota tulee ja rajusti, kun juurikäävikkö pakoitetaan uudistamaan juurikääviköksi.”

    – Eipä tule paljoa muuta kuin kustannuksi ja tyhjää työtä. Puulajin vaihtaminen ja aitaaminen sähköpaimenella vuosikymmeniksi johtaa pomminvarmasti samaan tulokseen, sillä vaihtelevan lumiset talvet sekä pimeys vaikeuttavat aitaamisen valvontaa ja vievät aitaamisilta tehoa.

    Pelkkä juurikääpää kestävän puulajin käyttäminen nykyisen hirvipolitiikan ja hirvenpyyntiluviolla kahlehditun hirvenmetsästyksen vallitessa on puolestaan liian riskialtista kalliin kustannustason ja heikentyvän raakapuun hinnan vuoksi.

    Puun takaa

    Minulla on tällä hetkellä n.neljäsosa pinta-alasta lehtipuulla, josta suurin osa on koivua. Mäntyä on tällä hetkellä n. kolmasosa pinta-alasta.
    Energiapuuta on lähtenyt eri energialaitoksille muutama tuhat mottia jo yli kymmenen vuoden ajan.
    En mitenkään saa tungettua itseäni siihen yksipuoliseen kuusenkasvattajan kaapuun mitä Jesse minullekin väkisin tyrkyttää.

    japine

    Voisi kokeilla sellaista, että jokainen, jolla on metsästyskortti, luvallista metsästysmaata ja luvallinen hirvelle sopiva ase saisi yhden hirvenkaatoluvan vuodessa. Alkaisikohan kanta pienenemään?
    Metsästyskortin haltijoita lienee 300 000. Osa on ”nimellisiä” metsästäjiä, ikä, laiskuus, maiden puute tms. estää metsästystä ja kaikkihan ei kumminkaan sitä yhtäkään hirveä saa.
    Jos tällainen laki tulee rupean kohta täyteisiä valamaan. En muuten metsällä käykkään, vaikka metsästyskortin vuositttain maksankin.

    Gla

    Paljon helpompaa kuin kokeilla, toimisiko uusi järjestelmä ja mitä ongelmia se aiheuttaisi, olisi jatkaa nykyistä systeemiä ja määritellä tavoitekanta sellaiseksi, että kaatolupien määrässä monimuotoisuus, puuntuotanto ja liikenneturvallisuus otettaisiin huomioon. Tuire Nygrenin väitöskirjan mukaan 50 000 yksilön talvikanta ei aiheuttaisi ongelmia kannan hoidossa, joten siinä olisi hyvä tavoite seuraavalle 5-vuotiskaudelle.

    Metsuri motokuski

    Mene japine sinne hirviporukkaan ja ammu vaikka kaikki kiintiöhirvet omalta maaltasi. Tuo mitä esitit on jo täysin mahdollista tänä päivänä.

    kuusessa ollaan

    Niin, alkuperäiseen aiheeseen liittyen, kuusisahatavara on kuitenkin varsin yleiskäyttöinen materiaali rakentamisessa. Eli eiköhän tukkivaiheessa sille kohdetta löydy.

    Mitä tulee haapaan, olisi hyvä miettiä siitä hirsirakennusten tekoa, pohjoisamerikan malliin. Haavan hyvä ominaisuus hirsikäytössä on varsin tasavahva vähäoksainen runko, sekä auringossa mainiosti harmaantuva pinta. Vetäminen on tietenkin ongelma, mutta eiköhän sekin ole jollain tavalla ratkaistu. Ei muuta kuin harjavaltaan hirsiverstas pystyyn ; )

    japine

    Mets. Motokuskille: ei ole pääsyä eikä halua hirviporukkaan. Jos saisi yksin hiiviskellä ihan luvallisesti niin kiinnostaisi. Näinhän ennen tehtiin, myös ilman lupia.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 76)