Tuleehan sitä idästä sorvikuustakin ja latvaläpimitta on jotain ihan muuta kuin kotimainen niukin naukin 21 cm. Hukkaprosentti on pienempi ja laatu parempi.

Jees h-valta: ”Kehotan alkaa tutustua lehtipuun viljelyyn koko kirjossaan, ja hirvien pelkoon vain liikenteessä. Kyllä ne hirvet saa pois taimikosta jos tahtotila on kohdallaan.”

– Jees h-vallan mainostama lehtipuutaimikoiden aitaus sähköpaimenella riistanhoitoyhdistyksen myötävaikutuksella tuntuu valtakunnanlaajuisena toteuttamiskelvottomana.

Kun istutetaan vain kuusta ja mäntyä uudistetaan lähinnä siemenestä, syntyy lehtipuulle uudistettuja alueita melko vähän. Siksi ehkä vajaa yksi prosentti metsänomistajista on aloittanut sähköpaimensuojauksen käytännössä. Ehkä 10-15 prosenttia metsänomistajista pystyisi omatoimisesti pitämään aidat kunnossa, jos riistanhoitoyhdistys tekisi pystytystyön ja kustantaisi tarvikkeet. Tämä tuntuu toiveajattelulta jos vielä lehtipuulle istutukset lisääntyisivät aitausten yleistymisten myötä.

Istutettu rauduskoivikko selviää huolellisella aitauksen kunnossapidolla ehkä 6-7 vuodessa hirviltä karkuun. Koivun tuohi ei ole hirvien ruokaa. Sitävastoin hybridihaapa tarvitsee aitojen kunnossapitoa 25-30 vuotta eli päätehakkuuseen saakka, koska tyvien kuori maistuu hirville. Silloin jo metsänomistajan sairastuminen yhdeksi kesäksi voi tehdä tyhjäksi aikaisempien vuosien taimikon varjelutyöt. Tätä pelkään aidatuilla Harjavallan hybdidihaavan viljelmillä.

Ainut järkevä keino kuusettumisen estämisessä on hirvien pyyntiluvista luopuminen. Siitä hyötyisivät myös hirvestäjät hirvien talvilaitumien lisääntyessä. Karumpi laita mustikkatyyppiä ja varsinkin puolukkatyypin kankaat ja vastaavat suot voisi sillä menetelmällä saada männylle talvisiksi hirvilaitumiksi, eikä harventunut hirvikanta enää olisi esteenä täysitiheän metsän syntymiselle.