Keskustelut Metsänomistus Metsäkeskuksia vähennetään rajusti

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)
  • Metsäkeskuksia vähennetään rajusti

    Keskisuomalaisen mukaan metsäkeskuksien määrä ollaan valtion säästöohjelman seurauksena vähentämässä rajusti.
    Jäljelle jäisi vain noin puolenkymmentä.
    Tämä oli toki odotettavissakin, mutta aikataulu on todella kireä.

  • 6tukki

    Tupla perhana!

    Kurki

    6tukille:
    <<<Yritys (Metsä Tissue) selvitti usean vuoden aikana vaihtoehtoja yli-ikäisille erikoispaperi-koneilleen (ruuanlaitto- ja leivinpaperit) Mäntän tuotantolaitoksilla. Useita
    mahdollisia vaihtoehtoja selvitettiin sekä Suomessa että Manner-Euroopassa.
    Kesällä 2010 yritys valitsi Manner-Euroopan vaihtoehdon läntisessä Saksassa Dürenissä.
    Suomessa keskeytymättömän kolmivuorotyön työvoimakustannukset ovat 52 e/h ja keskeytyvän 35 e/h, Saksassa vastaavasti 35 e/h ja
    27 e/h eli 20–30 prosenttia matalammat kuin Suomessa.<<<

    Tuossa yllä vuodelta 2011 vertailua (lainaus sivulta 50) rakennetaanko paperitehdas Suomeeen vai Saksaan.
    Eipä juuri houkuttele investoimaan Suomeen.
    Suomestahan on lähtenyt 15 000 paperialan työpaikkaa ulkomaille (paperin kulutus lisääntyy maailmalla koko ajan) nyt euroaikana juuri menetetyn kilpailukyvyn (palkankorotusten) tähden.

    Alla koko tutkimus, josta lainaus, nimeltä "Miksi Saksa menestyy".
    http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B251.pdf

    Kurki

    Tuossahan on vain paperitehtaan palkat vertailussa ja vaikka Suomen koko tuotantoketjun palkat paperiteollisuudessa olisivat Saksan tasoa, niin silloinkin paperitehdas Suomessa oli kannattamaton, sillä etäisyys Suomesta keski-Eurooppaan jo vaatii sen että palkkatason on oltava 10..15% Saksaa alempi.
    Näin se vain menee.
    Muussa teollisuudessa tilanne on vielä huonompi Saksan eduksi, sillä tyottavuus paperitehtaassa on samaa tasoa molemmissa maissa, mutta muussa teollisuudessa tuottavuus jää reilusti Saksan tasosta.
    Muulle teollisuudelle yhteivaluutassa palkkojen yläräjän määrää tuottavuus -15%, tunnettuus -10% ja etäisyys -10% eli Suomessa palkkataso voi olla enintään 3/4 Saksan tasosta.
    Näin se vaan menee.
    Kannattaa hyväksyä, että ei olisi käynyt kuten nyt taas.
    Suomessa viennin vauhdittamisesksi ja vientivetoisen kasvun käynnistämiseksi tarvittaisiin 20..30% ( luvuissa muka alennus, jotta vienti varmasti käynnistyy) devalvaatio eli palkkojen lasku.

    Se että valtio nostaa kuluttajan veroja ja ostovoima siksi laskee, ei ole mikään peruste palkankorotuksille, sillä silloin käy niin, että työpaikat loppuu tai ne siirretään muualle.

    Kurki

    <<<Saksassa vuositulot on 2-3x suuremmat kuin suomessa, ja tämä on tosi.<<<

    Saksassa n. 25% kaikista työpaikoista on matapalkka-aloja alle 10 e/h tuntipalkoilla.
    Saksassa vastaavan palkan kuin Suomessa ostovoima on kymmeniä prosentteja parempi kuin Suomessa siksi, että hintaso on kymmeniä prosentteja alempi kuin Suomessa.

    MJO

    Kurki: Suomestahan on lähtenyt 15 000 paperialan työpaikkaa ulkomaille (paperin kulutus lisääntyy maailmalla koko ajan) nyt euroaikana juuri menetetyn kilpailukyvyn (palkankorotusten) tähden.

    Paperinkulutus voi kasvaa ehkä kiinassa ja etelä-amerikassa. Tällöin on paljon järkevämpää rakentaa tuotantoakin sinne missä kulutetaan. Euroopassa ja kehittyneillä markkinoilla paperinkulutus on laskenut kokoajan ja lasku tulee jatkumaan. Euroopassa on suljettu paljon paperikoneita pelkästään ylikapasiteetin vuoksi, eikä kalliiden tuotantokustannuksien vuoksi.

    Lisäksi millaisen paperin kulutus kasvaa? Painopaperin kulutus ainakin laskee kokoajan. Jonka valmistukseen tarvitaan suomesta saatavaa havukuitua.

    Eikä paperimiesten palkat ole ainoa kustannus paperintuotannossa. Suuria kuluja ovat esimerkiksi raaka-aine (puu) ja energia. Ne eivät ainakaan ole halvempia saksassa.

    Kurki

    Suomalaista selluahan viedään Kiinaankin, sillä onneksi sellun teko kannattaa Suomessa, kun sellusta on pulaa ja hinta on nousuut.
    Paperin hintahan on polkenut paikallaan 15 vuotta ja sen tuottaminen suomessa on kannattamatonta juuri 15 vuotta koko ajan nousseiden palkkojen vuoksi.
    Aivan samoin paperin vietäisiin Kiinaan ja Aasiaan, jos se valmistaminen Suomessa olisi kannattavaa.
    Sellupohjaisten paperien kuten pehmopaperien raaka-aineen osuus loppuhinnasta taitaa olla 0%, sillä kantohinnan osuus sellussa maailmanmarkkinahinnasta 667 e/tn on n. 6..7% ja kun huomioidaan se että sellutehdas on energiaomavarainen ja myy energiaa ulos, joka sekin tulee mm. puusta, niin eipä taida jäädä puulle mitään hintaa.

    vänkäri

    Liikaa näkyy maksavan Saksassakin. Stora pistää tehtaan kiinni ja erikoispaperin tuotanto Imatralle ja Ouluun. Omassa pajassa tilauskirjat jo vähän liiankin täynnä ja ajaa saa minkä värkit kestää. Töitä on, tekijöistä tahtoo olla pulaa.

    Kurki

    Hyvä niin, että Oulussa riittää töitä.
    Toivottavasti pitkään.
    Tässä paperitietoa Euroopasta.

    http://www.metsateollisuus.fi/toimialat/paperi-kartonki-jalosteet/paperi-ja-sellu/Paperinkulutus-kasvaa-globaaleilla-markkinoilla–1104.html

    Länsi-Euroopassa vuonna 2012 tuotettiin graafisia (kopio, paino) papereita 49,9 milj. tonnia, josta Suomessa n. 17%. Jos olisi kilpailukykyä, niin Suomihan voisi vallata ihan hyvin lisää markkinaosuuksia jopa Euroopasta. Mutta kun ei ole niin tuo Suomen 17% tulee koko ajan laskemaan.
    Pakkauspapereissa ja kartongeissa Suomen osuus Euroopan tuotannosta on vaatimattomat 9%.

    Selityksessä, että Suomen paperin vienti Eurooppaan laskee siksi, että Euroopan kysyntä laskee ei oikein kerro koko totuutta, sillä Suomen tuotanto on pientä.
    Jos olisi kilpailukykyä, niin Suomi olisi voinut ja voisi pitää markkiosuutensa tai jopa lisätä.

    Kurki

    Pitkäparralle:
    Lainaan tuolta aiemmasta postauksestani tähän ketjuun.

    <<<Puun takaa.
    Ymmärrät asian nyt virheellisesti kuten varmasti kaikki tämän lehden keskusteluun osallistujatkin.
    Nyt puhut vain sellu-ja paperitehtaan työpalkoista.
    Eihän ne ole kuin murto-osa koko paperin tai sellun tuotantoketjun palkoista.
    Koko tutantoketjun (kannolta vientisataman laivaan) palkathan nousee, kun palkkoja korotetaan eli hakkuukoneen kujettajan, hakkuukoneen tekijoiden (Ponsse), puurekan kutjettajan, puurekan valmistajien (Sisu), kemikaalien valmistajien, satamassa ahtaajien, jne.

    Koko tuotantoketjun palkathan on mukana lopputuotteen maailmanmarkkinahinnassa eivät ainoastaan paperi-tai sellutehtaan työntekijöiden.<<<

    metsänvartija

    Kuinkahan monta työpaikkaa kova verotus on vienyt?

    Lukemattomia.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)