Keskisuomalaisen mukaan metsäkeskuksien määrä ollaan valtion säästöohjelman seurauksena vähentämässä rajusti.
Jäljelle jäisi vain noin puolenkymmentä.
Tämä oli toki odotettavissakin, mutta aikataulu on todella kireä.
Suorittavalla hyvät perustelut mutta outo johtopäätös.Eli korkeat palkat ei ole ongelma koska;
-Syy terveydenhuollon kulujen kasvuun on lisääntynyt vanhusten hoidon ja erikoishoidon tarve= Kasvavat palkkakulut.
-Hoitoalalle työvoimaa palkkoja nostamalla= Juuri näin.
-Poissaolot kasvavat=Sijaisten palkkaus/ylityökorvaukset/sairasajan palkka.
-Palkkojen lasku alentaisi verotuloja=Kunnan verotulot laskevat tietysti vain osan siitä mikä säästyisi terveysalan palkankorotuksissa.
Muistakaahan ”palkanlaskijat” se deflaatio-peikko, joka vaanii EU-maita.
Vartiainenkin sanoi, että viiden prosentin palkkojen nousu Saksassa antaisi mahtavan piristysruiskeen EU-alueen taloudelle. Samaa mieltä oli Suomenkin ansiotason noususta, mutta muistaakseni prosentit oli pienemmät kuin mitä Saksassa.
Jatkan teemallani. Siis väärät tuotteet on ydinkysymys.
Esimerkkinä Nokia. Aikanaan sen puhelimet valtasivat markkinat vaikka ne tehtiin täällä kalliissa maassa. Sitten valmistus siirrettiin halpamaihin, mutta mallisto vanheni. Eivät auttaneet pienet kulut, jos tavara ei kiinnostanut.
Sama on kemiallisessa metsäteollisuudessa. Ei auta vaikka paperia jakaisi lähes ilmaiseksi, koska lehdenlukijat ovat netissä ja toimistotyöt samoin. Suomen metsäteollisuuden johtajat ovat tehneet todella karkeita virheitä markkina-analyyseissään. Suljettiin sellutehtaita ja ostettiin paperitehtaita vaikka olisi pitänyt tehdä täysin päinvastoin. Kallispalkkaisilta johtajilta olisi pitänyt edellyttää parempia hoksottimia.
Tietysti kakkosnelonen on samanlainen tekee sen suomalainen tai ruotsalainen. Sen myynnissä lienee aika vaikea erottua laadulla, ellei pysty esimerkiksi saamaan kilpailuetua toimituskysymyksissä, mikä on osa tuotteen laatua asiakkaan kannalta katsottaessa. Sahojakin on kilpailukyvyltään erilaisia.
Suuri ongelma on paisunut julkinen sektori, jossa tehdään lisäksi paljolti turhia töitä. Julkisen sektorin rahoittamiseksi joudutaan keräämään raskaat kulutusverot, jotka kurjistavat myös pienyrittäjiä. Siksi valtion tuottavuusohjelma on välttämättömyys.
Täytyy kyllä todeta sekin, että yritysjohtajat saavat optioitaan toiminnasta, joka ei pitkällä tähtäimellä palvele yrityksen tai sen osakkaiden etuja. Eikä sitten tietystikään yhteiskunnankaan.
Pikkasen aletaan keskustelussa olemaan Metsäkeskusten toimialueen ulkopuolella, mutta ei anneta sen haitata 🙂
Kuten tiedämme, poliitikko valitaan edustustehtäväänsä kannatuslukujen perusteella. Ja kannatuksen hankkiminen on yleensä helpointa lupaamalla jotain jonka yhteiskunta eli yleensä muut maksavat.
Niin kauan kun tämän kehityksen vastavoima puuttuu, lisääntyvät julkiset menot, koska aiemmin aikaansaatuja etuja ei tietenkään lakkauteta. Homma laajenee mukavasti.
Tuleehan tuollekin sitten lopulta stoppi kun rahat valtio ei saa enää lainaa millään järkevällä korolla eikä pakkolainaus kansalta onnistu.
Julkisen ihanuuden kasvu nostaa hissukseen veroastetta ja tämä vaikuttaa työn sekä tarvikkeiden hintaan. Lopulta niistä tulee liian kalliita maailmanmarkkinahinnoilla myytävien tuotteiden jalostusketjussa. Yrityksiä kaatuu ja ihmisiä jää työttömäksi. Julkiset menot kasvavat. Kansa huutaa poliitikkoja nostamaan perusturvaa, koska toimeentulo on kalliissa maassa oikeasti vaikeata.
Kierre on valmis. Ulospääsyä ei oikeastaan ole sillä työvoimaa on niin paljon vapaana, että kaikille ei koskaan ole töitä, sillä uudet tuotteet edellyttävät aina vain erikoistuneempaa osaamista.
Poliitikot huutavat high techin nimeen, koska silloin ei tarvitse ajatella mitään negatiivista. Kasvu hoitaisi kaiken ja peittäisi alleen rämettyneen tilan.
Ei se noin vaan mene käytännössä.
Suomi tarvitsee kipeästi alhaisemman veroasteen ja sitä kautta saamme oikeasti ihan tavallisia ihmisiä töihin ja tuottamaan.
Timpalle.
Paperin kulutus (linkki alla) kasvaa koko ajan maailmalla.
Suomessa on jouduttu sulkemaan paperitehtaita kilpailukyvyn puutteen tähden ei maailman laskevan kulutuksen tähden ja siinä on mennyt euroaikana (ei voi devalvoida kilpailukykyä takaisin) 15 000 työpaikkaa.
Ja syy tuohon on suomalaisten palkkojen nousu kilpailijamaita enemmän. Silloin kun metsä vastasi Suomen koko viennistä 3/4, niin tämä Suomen ikuinen ongelma, joka jatkuu ja jatkuu vieläkin, ”kilpailijamaita nopeammin nousevat palkat” veivät metsäteollisuuden kilpailukyvyn aina muutamassa vuodessa ja tuo kilpailukyvyn palautus tehtiin devalvaatiolla, jota vasemmistopuolueet ja ay-liike vastusti ”tulonsiirtona köyhiltä suurpääomalle”.
Tottakai se on sitä, mutta jos kilpailukykyä ei saa palauttaa devalvaatiolla tai ei voi paluttaa sitä kuten nyt euroaikana, niin metsäteollisuus lopettaa toimintansa Suomessa ja siirtyy muualle eikä niitä työpaikkoja sitten ole.
Eihän tässä ole mitään järkeä.
Pakkauskartongin kulutus kasvaa ja sitä kautta sellun kysyntä. Ei sanomalehti eikä toimistopaperi. Meillä on vain ylikapasiteettia juuri näistä vääristä koneista.
Täällä tehdään perussellu joka sitten jatkojalostetaan jossain muualla. Puolijalosteiden viejiksi muututaan pikkuhiljaa, ei niin korkeaa teknologiaa tarvita.
Valtion säästöohjelmat leikkaavat määrärahoja ja työpaikkoja joka puolella. Kaikki tuska ja ahdistus lienee vain yhden ministeriön alaisen metsästysasioita juonivan osaston aikaansaannosta.
Valtiontalouteen haitallisesti vaikuttavaa hirvikantaa on jo hyvin pitkään haluttu pitää pelkästään metsästysharrastuksen vuoksi kovasti vahinkoa aiheuttavana. Saman linjan on annettu vastaväitteistä huolimatta jatkua vuodesta toiseen. Pyyntilupia on annettu vain rajoitetusti.
Nyt metsäkeskus saa nauttia omaa lääkettään. Ko. organisaatiossa on kymmeniä vuosia viety Tapion metsänhoitosuosituksia myös mhy-kentän kautta yksityismetsiin. Onpa alettu soveltaa Tapion johdolla laadittuja erillisiä metsänhoito-ohjeita ”hirvirikkailla alueilla”, jotka tähdännevät enemmän tappiollisen hirvenlihan tuotannon lisäämiseen talousmetsissä kuin hirvivahinkojen vähentämiseen.
Eteläisen Suomen metsiin on jo hyvin pitkään istutettu pelkästään kuusen taimia. Moneen kohteeseen olisi kasvuolosuhteiden, tulevan metsän terveyden, maiseman tai jonkun muun syyn vuoksi pitänyt istuttaa rauduskuivua tai mäntyä, mutta hirvituhojen pelossa näin ei ole tehty.
Metsät kuusettuvat melko nopeasti ja tuhoriskit kasvavat. Metsäkeskukset eivät ole tehneet asian korjaamiseksi juuri mitään. Hirvien annetaan vahingoittaa männyn ja koivun taimikoita vuosittain jopa enemmän kuin niitä ehditään hoitaa. Tässä metsäkeskus on säädöksin tehty hampaattomaksi. Ehkä tuollainen organisaatio joutaa vaikka näivettymään.
Tämän otsikon alla on keskusteltu myös Suomen teollisuuden kilpailukyvystä ja mm. nimimerkki Kurki sysää Suomen teollisuuden kurjan tilan ay-liikkeen ja työntekijöiden ylisuurten palkankorotusten syyksi. Hän syyttää työntekijäpuolta jopa vastuuttomuudesta vaikeassa tilanteessa.
Itse olen aina ymmärtänyt, että työntekijöiden palkankorotukset perustuvat edunvalvontaan, jolla vastataan nouseviin kustannuksiin. Niinhän me metsänomistajatkin odotamme puulle lisähintaa, jos metsänhoidollisten palveluiden-, lannoitteiden- yms.hinnat kohoavat.
Väitteissä, jonka mukaan suomalaisten työntekijöiden palkkataso on kilpailijamaita korkeampi, kannattaisi olla tarkka. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen näpäytti vasta blogikirjoituksessaan Björn Wahlroosia ja muita talousasiantuntijoita väitteistä, jonka mukaan suomalaisten työntekijöiden palkkataso olisi kilpailijamaita korkeampi. ”Suomalaisten työntekijöiden palkkataso nousi kyllä muutaman vuoden aikana kilpailijamaita nopeammin, mutta Eurostatin tilastoista voidaan lukea, etteivät ne vieläkään ole kilpailijamaita korkeampia”.
Viimeisin työmarkkinaratkaisu tulee parin vuoden aikana parantamaan Suomen tilannetta oleellisesti. Lisäksi yritysverotus Suomessa on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen jopa kilpailijamaihin verrattuna.
Ulkomaalaisten talousexperttien mukaan yksi suuri tekijä Suomen teollisuuden murheiden takana on ollut yritysten surkea johtaminen. Maailman laajuisen laman vallitessa syitä Suomenkin teollisuuden tilaan löytyy siis taustaltaan niin ulkomaalaislähtöistä kuin kotimaisen taustan omaavaakin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.